Hankin uuden vuoden kunniaksi pari päivää sitten mäyräkoiran. Kotona aloin katua kauppaa. Minulla on ollut aiemminkin mäyräkoiria. Niistä on aluksi iloa, mutta pian ne alkavat väsyttää.
Viime yönä näin jo painajaisia. Olin antanut mäyräkoiralleni nimeksi Adolf ja opettanut sen nostamaan korvansa natsitervehdykseen aina, kun huusin Sieg Heil.
Naapurit olivat ilmiantaneet minut. Saksalainen ajatuspoliisi vei minut EU:n uudelleen kasvatusleirille Inariin epämääräiseksi ajaksi. Ei auttanut, vaikka selitin, että sehän oli vain leikkiä.
Onneksi se oli vain pahaa unta. En ole kuitenkaan vieläkään koskenut mäyräkoiraani, enkä taida koskeakaan. Riittää, että silittelen kissaani Killeä. Siitä ei tule väsynyttä oloa jälkeen päin.
Minun on parasta nyt vain virkeänä pohdiskella maailman menoa. Kummasteltavaa riittää. Vakavia huolen aiheitakin ilmenee.
Ihmettelen kovasti, mikä Ruotsin nuorisoon on mennyt. Nuoriso on siellä riehunut ja ampunut uudenvuoden raketteja niin, että metro on ollut ajoittain suljettuna Tukholmassa Rinkebyn lähiössä. Göteborgissa rakettipaukuttelun kohteeksi on joutunut kouluja ja päiväkoteja. Trollhättanissa nuoriso on paukutellut päin vanhustentaloa.
Pakistanin tilanteeseen en ole aiemmin juuri perehtynyt, mutta se alkoi kiinnostaa, kun muuan nuorukainen ampui Benazir Bhutton ja räjäytti sen jälkeen itsensä.
Pakistanissa nuoriso ampuu paljon kovemmilla kuin Ruotsissa. Kauhistuin oivallettuani, että Pakistan on ydinasevalta. Olinhan sen tiennyt ennenkin, mutta nyt se oikein paukahti tajuntaani.
Pakistanissa on jopa mahdollista, että nuoriso ottaa kokonaan vallan. Sitten se voi ruveta paukuttelemaan ydinaseilla päästäkseen paratiisiin 70 neitsyen luo. Ydinaseen räjäyttämisestä voi kuulemma saada jopa tuplamäärän eli 140 neitsyttä.
Hyvää uutta vuotta 2008 kaikille niille, jotka joutuvat vain tavalliseen kuumaan helvettiin tai tavalliseen steriiliin taivaaseen.
maanantai, 31. joulukuuta 2007
sunnuntai, 30. joulukuuta 2007
80 miljoonaa huoraa
Selailin pikaluvulla R-kioskilla uutta Hymyä ja hätkähdin.Käsitin siitä, että kaikki venäläiset naiset ovat huoria.
Kotona tarkistin tietokoneelta, että Venäjällä on ainakin 80 miljoonaa naista.
On aivan käsittämätöntä, että tuossa aika lähellä asuu sellainen mieletön määrä huoria. Onneksi heitä on jo melkoinen määrä Suomeakin sulostuttamassa.
Sitten muistin, että aihepiiristä on äskettäin pidetty seminaarikin, jossa maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja professori Karmeala Liebkind ovat olleet huolestuneita.
En ole varma, mutta muistaisin heidän olleen huolestuneita siitä, etteivät kaikki huorat vain muuta Suomeen.
En ymmärrä Thorsin ja Liebkindin suvaitsemattomuutta. He ovat kai jotain feministeja, eivätkä siksi halua huoria Suomeen. He elävät jossain ennakkoluulojen syvässä kaivossa.
Tiedän kyllä, että venäläiset naiset ovat usein upean näköisiä.
Kerrankin kiinnitin huomiota Saunakallion pysäkillä erittäin nättiin naiseen. Hän odotteli aamusta toiseen junaa samassa paikassa ja jutteli melkein yhtä viehättävän naiskaverinsa kanssa.
Yhtenä aamuna sitten hivuttauduin kuuloetäisyydelle. He puhuivatkin venäjää. Ajattelin, että niinpä tietysti, tottakai noin viehättävän näköiset naiset ovat venäläisiä.
Silloin en tullut ajatelleeksi, että he olivat huoria. Nyt senkin tiedän, kun Hymy on kirjoittanut asiasta, ja Thors ja Liebkind ovat olleet huolestuneita.
Oikeastaan alkaa kutkuttaa, voisiko pari noista 80 miljoonasta huorasta ehtiä joskus vierailla minunkin luonani. En panisi heitä halvalla.
Ikävä kyllä nämä Saunakallion huorat ovat jo kadonneet näköpiiristäni, mutta riittäähän noita.
torstai, 20. joulukuuta 2007
Äänittäjän vävy on pyhä
Mikaele Jungner. Mikä Jungner? Oliko se Mikael? En nyt muista, mutta tarkoitan Ylen suurinta pomoa, joka on ollut häämatkalla.
Minusta häämatka oli aivan ansaittu. Ja mistä syystä? Jo pelkästään siitä syystä, että hän nai Aarre Elon tyttären.
Miksi Aarre Elo on niin erinomainen? Jo pelkästään siitä syystä, että hän toimi äänittäjänä, kun Olavi Virta lauloi Hopeisen kuun.
Elo äänitti myös, kun Ola lauloi Sydänsuruja.
Olen kuunnellut näitä äänityksiä tuhansia kertoja. Pidän joskus pitkää taukoa, mutta aina kun kaivan ne esiin, ne tekevät yhä uudelleen suuren vaikutuksen.
Uskon, että äänittäjällä on suuri vaikutus onnistuneeseen lopputulokseen.
Koska rakastan näitä kappaleita niin paljon, en voi loppujen lopuksi ajatella mitään pahaa äänittäjän vävystäkään.
Heartbeat on erittäin hyvä englantilainen vanha sarja, jota Yle lähettää uusintoina. Olen siihen koukussa. Ikävä kyllä Ola ei sitä levyttänyt koskaan.
Jatka samaan malliin, Mikale, Mikaele, Mikael, mikä lie.
Minusta häämatka oli aivan ansaittu. Ja mistä syystä? Jo pelkästään siitä syystä, että hän nai Aarre Elon tyttären.
Miksi Aarre Elo on niin erinomainen? Jo pelkästään siitä syystä, että hän toimi äänittäjänä, kun Olavi Virta lauloi Hopeisen kuun.
Elo äänitti myös, kun Ola lauloi Sydänsuruja.
Olen kuunnellut näitä äänityksiä tuhansia kertoja. Pidän joskus pitkää taukoa, mutta aina kun kaivan ne esiin, ne tekevät yhä uudelleen suuren vaikutuksen.
Uskon, että äänittäjällä on suuri vaikutus onnistuneeseen lopputulokseen.
Koska rakastan näitä kappaleita niin paljon, en voi loppujen lopuksi ajatella mitään pahaa äänittäjän vävystäkään.
Heartbeat on erittäin hyvä englantilainen vanha sarja, jota Yle lähettää uusintoina. Olen siihen koukussa. Ikävä kyllä Ola ei sitä levyttänyt koskaan.
Jatka samaan malliin, Mikale, Mikaele, Mikael, mikä lie.
tiistai, 18. joulukuuta 2007
Pillua ympäri kaupunkia
Kuvataiteilija Mimosa Pale on kuljetuttanut pillu-teostaan ympäri Helsingin katuja ja saanut siitä vuoden esteettinen teko -palkinnon.Kuluttaja-asioista vastaava ministeri Mauri Pekkarinen joutuu samaan aikaan tuomitsemaan eduskunnan naisten vaatimuksesta naisten alusvaatemainokset.
Jos olisin sattunut kävelemään vasten pilluteosta, olisin sen ehkä huomannut. Naisten alusvaatemainoksia olen alkanut huomata vasta sitten, kun naisasianaiset ovat nostaneet niistä suuren metelin jo monta vuotta peräkkäin.
Palkintoraati sanoo: Mobile Female Monument on palkintoperustelujen mukaan surrealistinen ja samalla hyvin inhimillinen taideteos, joka puhuu yhtä aikaa julkisesta ja henkilökohtaisesta tilasta. Kaukaa katsottuna pyörillä kulkeva gogolilainen jättiläisnenä paljastuu lähempää nähtynä naisen synnytyselimiksi. Pale kutsuu ohikulkijoita ryömimään teoksen sisään ja syntymään siellä uudelleen.
H&M:n tämänjouluinen alusvaatemalli Isabeli Fontana on liian laiha. En ymmärrä, miksi eduskunnan naiset ovat huolestuneita siitä, että hän herättäisi liiaksi huomiota katukuvassa.
On aivan turha yrittää selittää sitä vanhaa, että liian laihat mallit houkuttavat nuoria laihduttamaan liikaa.
En itse asiassa ymmärrä, miten kukaan mies, nuorikaan, voisi tuntea valtaisaa seksuaalista halua moista luukasaa kohtaan.
Joten eduskunnan naiset: Älkää olko huolisssanne. Kyllä teillekin vielä vientiä löytyy.
Jos puhutaan taiteesta, haluaisin nähdä Helsingin kaduilla jonkin valtavan teoksen naisen ympärileikatusta sukupuolielimestä.
Se muistuttaisi siitä, että miljoonat naiset ja tytöt vielä nykypäivänä joutuvat tämän aivan epäinhimillisen ja turhan toimenpiteen kohteeksi ja että meidän pitäisi taistella sitä vastaan aina ja kaikkialla.
Suomen pitäisi olla erittäin tarkkana, ettei täältä vain päästä lähettämään tyttöjä takaisin alkuperämaihin ympärileikattaviksi.
Vastustan jyrkästi myös poikien ympärileikkausta, koska se on puuttumista ihmisen puuttumattomuuteen, joka on aivan perusoikeus.
Poikien ympärileikkaus ei kuitenkaan ole läheskään niin vaarallinen ja lopullinen kuin tyttöjen. Silti sitä ei tulisi Suomessa lainkaan sallia, paitsi lääketieteellisistä syistä, jotka ovat harvinaisia, koska täällä ei ole hiekkaerämaitakaan.
Kansanedustajat, olitte te sitten miehiä tai naisia, toivon, että kiinnitätte huomion olennaiseen kullakin aihealueella.
Minä olen yksi niistä, jotka ovat teidät sinne valinneet.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/J%C3%A4ttih%C3%A4py+on+vuoden+esteettinen+teko/1135232687687
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Pekkarinen+patistaa+yrityksi%C3%A4+vastuullisuuteen+alusvaatemainonnassa/1135232683420
maanantai, 17. joulukuuta 2007
Sotasyylliset vapautettava vihdoinkin
Suomessa ei ole vieläkään kumottu virallisesti sotasyyllisyystuomioita, joita määrättiin sodan voittajavaltio Neuvostoliiton vaatimuksesta jatkosodan jälkeen.
Esimerkiksi Väinö Tannerin sotasyyllisyystuomion kumoamiskanne on toimitettu yli kuukausi sitten Korkeimpaan oikeuteen.
Presidentti Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, ettei sotasyyllisinä tuomittujen kunniaa tarvitse palauttaa, koska he eivät sitä koskaan menettäneetkään.
Olen hieman eri mieltä. Minusta olisi erittäin tärkeää, että Suomi toteaisi myös virallisesti, että nämä tuomiot olivat aiheettomia.
Itse asiassa on kummallista, ettei sitä ole todettu jo aikaisemmin. Miksi "sotasyyllisten" omaisten täytyy käydä tästä oikeuskamppailua vielä tänäkin päivänä?
On syytä epäillä, että sotasyyllisyystuomioistuimessa käytettiin aikoinaan todisteina vääriä asiakirjoja, asianosaisten, todistajien tai asiantuntijoiden tahallaan antamia perättömiä lausumia, joiden voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen.
Ennen kaikkea sotasyyllisyystuomiot perustuivat taannehtivaan lakiin. Kun nyt teet jotain laillista, se onkin myöhemmin säädettävän lain mukaan rikollista. Tämä on kaikkea länsimaista oikeuskäytäntöä vastaan.
Vladimir Putiniin tekisi mojovan vaikutuksen, jos Suomi nyt julistaisikin sotasyylliset syyttömiksi.
Sitä toivon todella.
Mutta Tavjaa ja Mattia alkaisi varmaan pelottaa.
Esimerkiksi Väinö Tannerin sotasyyllisyystuomion kumoamiskanne on toimitettu yli kuukausi sitten Korkeimpaan oikeuteen.
Presidentti Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, ettei sotasyyllisinä tuomittujen kunniaa tarvitse palauttaa, koska he eivät sitä koskaan menettäneetkään.
Olen hieman eri mieltä. Minusta olisi erittäin tärkeää, että Suomi toteaisi myös virallisesti, että nämä tuomiot olivat aiheettomia.
Itse asiassa on kummallista, ettei sitä ole todettu jo aikaisemmin. Miksi "sotasyyllisten" omaisten täytyy käydä tästä oikeuskamppailua vielä tänäkin päivänä?
On syytä epäillä, että sotasyyllisyystuomioistuimessa käytettiin aikoinaan todisteina vääriä asiakirjoja, asianosaisten, todistajien tai asiantuntijoiden tahallaan antamia perättömiä lausumia, joiden voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen.
Ennen kaikkea sotasyyllisyystuomiot perustuivat taannehtivaan lakiin. Kun nyt teet jotain laillista, se onkin myöhemmin säädettävän lain mukaan rikollista. Tämä on kaikkea länsimaista oikeuskäytäntöä vastaan.
Vladimir Putiniin tekisi mojovan vaikutuksen, jos Suomi nyt julistaisikin sotasyylliset syyttömiksi.
Sitä toivon todella.
Mutta Tavjaa ja Mattia alkaisi varmaan pelottaa.
sunnuntai, 16. joulukuuta 2007
Kajaanilaisille hyvää luettavaa
Kajaanista ei vain tuo rasismi lähde millään pois, vaan lisääntyy ja syvenee alati.
Nyt kaupungin päättäjät katsovat, että 40 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta sijaitseva Otanmäen hiljenevä kaivoskylä on edelleen sopiva paikka maahanmuuttajien asuttamiseen.
Hesarin uutisessa puhutaan maahanmuuttajista, mutta jutun tarkempi sisältöanalyysi osoittaa, että kyse on nimenomaan pakolaisista.
Pakolaisten on tietenkin saatava asua kaupungin keskustan asunnoissa. Työperäisillä on kyllä varaa matkustaa Otanmäestä kaupungin keskustaan.
Suosittelen kaikille kajaanilaisille kirjaani Suomen viimeinen suvaitsematon. Huomasin, että sitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Ellei teillä ole varaa ostaa sitä, menkää kirjastoon vaatimaan, että sitä on sinne tilattava lisää ainakin tuhat kappaletta. Ne kirjastomäärärahat eivät mene hukkaan.
Kuvailen kirjassani, miten Suomesta kitketään kaikenlainen rasismi ja suvaitsemattomuus juurineen pois hyvin nopeasti. Suomeen jää vain yksi viimeinen suvaitsematon. Hänkään ei ole kajaanilainen, eikä edes kainuulainen.
Hesari huomauttaa uutisessaan, että Kajaanilla on ennestäänkin musta maine muun muassa pitseriakahakasta. Paikallinen oikeuisistuin tosin vapautti kahakan kantakainuulaiset osapuolet ja antoi sakkoja maahanmuuttajille rähinöinnistä, mutta sehän vain osoittaa, että oikeuslaitoskin on siellä päin rasismin saastuttama.
On Kajaanissa sentään yksi suvaitsevainenkin ihminen nimeltään Marja Lähde, mutta hän on kiistan tuloksena irtisanoutunut maahanmuuttopalveluiden johtajan virastaan. Suvaitsevaisuus on Kajaanissa nyt todella heikoilla.
Suosittelen, että kirjaani Suomen viimeinen suvaitsematon ryhdytään siellä heti lukemaan kouluissa, jotta edes tulevat sukupolvet pelastuisivat. Eikö opetushallitus voisi tehdä jotain tämän hyväksi? Sehän sijaitsee Helsingissä lähellä asematunnelia, joka on Suomen virein monikulttuurikeskus.
Kirjassani keskeinen rikkauden lähde on juuri asematunneli ja Kaisaniemen puisto.
Kajaanissa olen vain joskus kauan sitten pikaisesti käväissyt, onneksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+asumisesta+kiistell%C3%A4%C3%A4n+Kajaanissa/1135232618305
Nyt kaupungin päättäjät katsovat, että 40 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta sijaitseva Otanmäen hiljenevä kaivoskylä on edelleen sopiva paikka maahanmuuttajien asuttamiseen.
Hesarin uutisessa puhutaan maahanmuuttajista, mutta jutun tarkempi sisältöanalyysi osoittaa, että kyse on nimenomaan pakolaisista.
Pakolaisten on tietenkin saatava asua kaupungin keskustan asunnoissa. Työperäisillä on kyllä varaa matkustaa Otanmäestä kaupungin keskustaan.
Suosittelen kaikille kajaanilaisille kirjaani Suomen viimeinen suvaitsematon. Huomasin, että sitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Ellei teillä ole varaa ostaa sitä, menkää kirjastoon vaatimaan, että sitä on sinne tilattava lisää ainakin tuhat kappaletta. Ne kirjastomäärärahat eivät mene hukkaan.
Kuvailen kirjassani, miten Suomesta kitketään kaikenlainen rasismi ja suvaitsemattomuus juurineen pois hyvin nopeasti. Suomeen jää vain yksi viimeinen suvaitsematon. Hänkään ei ole kajaanilainen, eikä edes kainuulainen.
Hesari huomauttaa uutisessaan, että Kajaanilla on ennestäänkin musta maine muun muassa pitseriakahakasta. Paikallinen oikeuisistuin tosin vapautti kahakan kantakainuulaiset osapuolet ja antoi sakkoja maahanmuuttajille rähinöinnistä, mutta sehän vain osoittaa, että oikeuslaitoskin on siellä päin rasismin saastuttama.
On Kajaanissa sentään yksi suvaitsevainenkin ihminen nimeltään Marja Lähde, mutta hän on kiistan tuloksena irtisanoutunut maahanmuuttopalveluiden johtajan virastaan. Suvaitsevaisuus on Kajaanissa nyt todella heikoilla.
Suosittelen, että kirjaani Suomen viimeinen suvaitsematon ryhdytään siellä heti lukemaan kouluissa, jotta edes tulevat sukupolvet pelastuisivat. Eikö opetushallitus voisi tehdä jotain tämän hyväksi? Sehän sijaitsee Helsingissä lähellä asematunnelia, joka on Suomen virein monikulttuurikeskus.
Kirjassani keskeinen rikkauden lähde on juuri asematunneli ja Kaisaniemen puisto.
Kajaanissa olen vain joskus kauan sitten pikaisesti käväissyt, onneksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+asumisesta+kiistell%C3%A4%C3%A4n+Kajaanissa/1135232618305
perjantai, 14. joulukuuta 2007
Vehkeet pois leijonalta
Tänään minulla on riittänyt hupia uutisesta, jonka mukaan Ruotsin armeija on leikannut leijonalta vehkeet kokonaan pois.
Ei riittänyt, että leijonasta tehtiin munaton. Siitä tehtiin täysin aseeton. Tästä lähtien leijonan on kuljettava jonkinlainen pissapussi mukanaan. Se on varmaan taisteluolosuhteissa vaikeaa.
Tämä tapahtui naisten vaatimuksesta. Niinpä päätös on aivan oikea. Siitä ei voi edes valittaa, joten lopetan tällä kertaa tähän.
Tai oikeastaan voisin sen vielä mainita, että Kille järjesti pari tuntia sitten hirveän mekkalan ulko-ovella.
Ryntäsin äkkiä katsomaan, mikä oli hätänä. Kille hätisteli pois naapurin kissaa, joka oli aivan luvatta tullut tontillemme.
Minä en ole niin tarkka. Minä en välitä, jos naapurin kissat käyvät täällä kuikuilemassa.
Mutta Kille ei voi sellaista sulattaa. Se on vanha leikattu narttu, mutta hyvin reviiritietoinen.
Jos se olisi vanha munaton kolli, se olisi kai suurin piirtein samanlainen kuin minä. Onneksi kuseminen vielä sujuu normaalisti.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1465731
Ei riittänyt, että leijonasta tehtiin munaton. Siitä tehtiin täysin aseeton. Tästä lähtien leijonan on kuljettava jonkinlainen pissapussi mukanaan. Se on varmaan taisteluolosuhteissa vaikeaa.
Tämä tapahtui naisten vaatimuksesta. Niinpä päätös on aivan oikea. Siitä ei voi edes valittaa, joten lopetan tällä kertaa tähän.
Tai oikeastaan voisin sen vielä mainita, että Kille järjesti pari tuntia sitten hirveän mekkalan ulko-ovella.
Ryntäsin äkkiä katsomaan, mikä oli hätänä. Kille hätisteli pois naapurin kissaa, joka oli aivan luvatta tullut tontillemme.
Minä en ole niin tarkka. Minä en välitä, jos naapurin kissat käyvät täällä kuikuilemassa.
Mutta Kille ei voi sellaista sulattaa. Se on vanha leikattu narttu, mutta hyvin reviiritietoinen.
Jos se olisi vanha munaton kolli, se olisi kai suurin piirtein samanlainen kuin minä. Onneksi kuseminen vielä sujuu normaalisti.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1465731
torstai, 13. joulukuuta 2007
Suomi alkaa rahoittaa terrorismia?
Uskonnolliset yhdyskunnat ovat saamassa kautta aikain ensimmäistä kertaa valtionapua. Valtion ensi vuoden talousarviossa rekisteröityneille uskonnollisille yhdyskunnille on tulossa tukea 200 000 euroa.
Johtuukohan tämä siitä huutavasta vääryydestä, että esimerkiksi Jehovan todistajat ja Suomen helluntaikirkko ovat olleet vailla valtion tukea? Onko nyt vasta huomattu, että Suomen baptistiyhdyskunta tarvitsee ehdottomasti valtion tukirahaa?
Ei hyvät veljet ja sisaret sekä toverit, ei tämä siitä johdu. Veikkaan, että ensisijainen tarkoitus on antaa rahaa muslimeille.
Opetusministeriön nerokkaat virkamiehet ovat havainneet hirveäksi vääryydeksi, että muslimit eivät saa Suomen valtion tukea. Samalla on näennäisen tasapuolisuuden vuoksi annettava tukea myös muille uskonnollisille yhdyskunnille. Muslimien tukeminen tulee kalliiksi.
Jehovan todistajia on kautta aikain käynyt ovellani. Muistaakseni en edes nuorena viitsinyt ruveta keskustelemaan heidän kanssaan. Otin vain kohteliaasti vastaan heidän lappusensa ja vetosin kiireisiini.
Olen ajatellut, että Jehovan todistajat saavat vapaasti julistaa maailmanloppuaan, koska he eivät ryhdy sitä itse toteuttamaan, vaan odottavat sitä ylhäältä.
Nuorena kritisoin ankarasti evankelisluterilaista kansankirkkoa, jota vielä silloin kutsuttiin valtionkirkoksi. En ole enää pitkään aikaan sitä viitsinyt tehdä, koska eihän sillä saavuta edes toisinajattelijan mainetta.
Evankelisluterilaista kirkkoa voi käsittääkseni enää kritisoida ainoastaan siitä, että se on omaksumassa dhimmin asemaa, kääntämässä toistakin poskeaan. Jos siellä jotkut vielä vastustavat naispappeutta, niin mielestäni heilläkin on siihen oikeus, koska se on mielipiteenvapautta. Työsyrjintä on taas asia erikseen. Senhän laki kieltää.
Tataareja on ollut Suomessa jo 1800-luvun alusta saakka. Heillä on moskeija Helsingin lisäksi Järvenpäässä. Se on puurakenteinen aika vaatimattoman näköinen talo.
Miksi tataarit eivät ole tähän saakka saaneet Suomen valtion tukea? Ovatko he liian rauhallisesti sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan?
Onko heidän vikansa se, etteivät he ole suunnitelleet terroritekoja Suomea ja muuta länsimaailmaa vastaan? Näin päättelen.
Jos Suomen valtio nyt päättää ryhtyä jakamaan rahaa muslimeille yleensä, se päättää samalla jakaa rahaa sille muslimien ydinryhmälle, joka on valmis aktiivisiin toimiin koko länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän tuhoamiseksi väkivaltaisin menetelmin. Lisäksi nämä menetelmät yleensä ovat erittäin vastenmielisiä terroritekoja, joissa viattomat ihmiset saavat surmansa.
Onko muslimien rauhallinen enemmistö koskaan tuominnut terrorismia ja muuta riehumista? Harvoin olen huomannut. Siksi päättelen, että jos muslimien väkivaltainen vähemmistö onnistuu kaappaamaan vallan, kaikki muslimit ovat siinä mukana.
Olen hyvin pahoillani.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uskonnolliset+yhdyskunnat+saavat+ensi+kertaa+valtionapua/1135232556362
http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php
Johtuukohan tämä siitä huutavasta vääryydestä, että esimerkiksi Jehovan todistajat ja Suomen helluntaikirkko ovat olleet vailla valtion tukea? Onko nyt vasta huomattu, että Suomen baptistiyhdyskunta tarvitsee ehdottomasti valtion tukirahaa?
Ei hyvät veljet ja sisaret sekä toverit, ei tämä siitä johdu. Veikkaan, että ensisijainen tarkoitus on antaa rahaa muslimeille.
Opetusministeriön nerokkaat virkamiehet ovat havainneet hirveäksi vääryydeksi, että muslimit eivät saa Suomen valtion tukea. Samalla on näennäisen tasapuolisuuden vuoksi annettava tukea myös muille uskonnollisille yhdyskunnille. Muslimien tukeminen tulee kalliiksi.
Jehovan todistajia on kautta aikain käynyt ovellani. Muistaakseni en edes nuorena viitsinyt ruveta keskustelemaan heidän kanssaan. Otin vain kohteliaasti vastaan heidän lappusensa ja vetosin kiireisiini.
Olen ajatellut, että Jehovan todistajat saavat vapaasti julistaa maailmanloppuaan, koska he eivät ryhdy sitä itse toteuttamaan, vaan odottavat sitä ylhäältä.
Nuorena kritisoin ankarasti evankelisluterilaista kansankirkkoa, jota vielä silloin kutsuttiin valtionkirkoksi. En ole enää pitkään aikaan sitä viitsinyt tehdä, koska eihän sillä saavuta edes toisinajattelijan mainetta.
Evankelisluterilaista kirkkoa voi käsittääkseni enää kritisoida ainoastaan siitä, että se on omaksumassa dhimmin asemaa, kääntämässä toistakin poskeaan. Jos siellä jotkut vielä vastustavat naispappeutta, niin mielestäni heilläkin on siihen oikeus, koska se on mielipiteenvapautta. Työsyrjintä on taas asia erikseen. Senhän laki kieltää.
Tataareja on ollut Suomessa jo 1800-luvun alusta saakka. Heillä on moskeija Helsingin lisäksi Järvenpäässä. Se on puurakenteinen aika vaatimattoman näköinen talo.
Miksi tataarit eivät ole tähän saakka saaneet Suomen valtion tukea? Ovatko he liian rauhallisesti sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan?
Onko heidän vikansa se, etteivät he ole suunnitelleet terroritekoja Suomea ja muuta länsimaailmaa vastaan? Näin päättelen.
Jos Suomen valtio nyt päättää ryhtyä jakamaan rahaa muslimeille yleensä, se päättää samalla jakaa rahaa sille muslimien ydinryhmälle, joka on valmis aktiivisiin toimiin koko länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän tuhoamiseksi väkivaltaisin menetelmin. Lisäksi nämä menetelmät yleensä ovat erittäin vastenmielisiä terroritekoja, joissa viattomat ihmiset saavat surmansa.
Onko muslimien rauhallinen enemmistö koskaan tuominnut terrorismia ja muuta riehumista? Harvoin olen huomannut. Siksi päättelen, että jos muslimien väkivaltainen vähemmistö onnistuu kaappaamaan vallan, kaikki muslimit ovat siinä mukana.
Olen hyvin pahoillani.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uskonnolliset+yhdyskunnat+saavat+ensi+kertaa+valtionapua/1135232556362
http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php
tiistai, 11. joulukuuta 2007
Taisteluun Saatana vastaan
Suomen ei tietenkään pidä liittyä Natoon ensinnä siksi, että Venäjä voisi käsittää sen jotenkin väärin.
Lisäksi Natoa johtaa Yhdysvallat, joka on varsinainen pahan valtakunta, suoranainen Suuri Saatana.
Jos Suomi liittyisi Natoon, meidän täytyisi lähettää nuorukaisiamme johonkin Istanbuliin tapettaviksi.
Meitähän ei uhkaa täällä mikään. Tätä mieltä ovat varmasti Tavja ja Mattikin.
Jos Neuvostoliitto olisi ystävällismielisesti valloittanut Suomen vuonna 1944, ajatelkaa, minkä määrän monikulttuurisia virikkeitä olisimme saaneet.
Neuvostoliitossa oli valtava määrä kansoja. Olisimme saaneet ripauksen niistä kaikista. Siitä saisimme nauttia vieläkin.
Maanpuolustuksen tarkoituksena on vain torjua kaikki uudet hienot kansainväliset virikkeet.
USA:n ja Naton tarkoituksena on nykyään vastustaa islamin etenemistä. Ilman Natoa puolustuksemme luhistuisi parissa viikossa. Ainahan täällä on hulluja, jotka haluaisivat puolustautua ja vastustaa uusia virikkeitä. Mutta heidän suvaitsemattomat päivänsä jäisivät lyhyiksi ilman Natoa.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab pääsi äsken Linnaan jo viidettä kertaa juhlistamaan monikulttuurisuuden ja työperäisen maahanmuuton vähittäistä etenemistä Suomen parhaaksi.
Tämä edistys voisi vaarantua, jos Suomi liittyisi Natoon. Työperäisyys olisi vaarassa. Ja juuri työperäisyyttä me tarvitsemme, kun meitä uhkaa valtava työvoimapula ja väestön ikääntyminen.
Islam tuo rauhaa ja työperäisyyttä maailmaan, ei Nato. Islam haluaa rauhoittaa maailman siten kuin se parhaaksi näkee. Ja sehän näkee.
Ensin on Saatana kukistettava. Rauha ja työperäisyys voivat tulla vasta sitten.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Upi+Suomi+ei+saisi+sodassa+muiden+apua+ilman+Natoa/1135232510972
Lisäksi Natoa johtaa Yhdysvallat, joka on varsinainen pahan valtakunta, suoranainen Suuri Saatana.
Jos Suomi liittyisi Natoon, meidän täytyisi lähettää nuorukaisiamme johonkin Istanbuliin tapettaviksi.
Meitähän ei uhkaa täällä mikään. Tätä mieltä ovat varmasti Tavja ja Mattikin.
Jos Neuvostoliitto olisi ystävällismielisesti valloittanut Suomen vuonna 1944, ajatelkaa, minkä määrän monikulttuurisia virikkeitä olisimme saaneet.
Neuvostoliitossa oli valtava määrä kansoja. Olisimme saaneet ripauksen niistä kaikista. Siitä saisimme nauttia vieläkin.
Maanpuolustuksen tarkoituksena on vain torjua kaikki uudet hienot kansainväliset virikkeet.
USA:n ja Naton tarkoituksena on nykyään vastustaa islamin etenemistä. Ilman Natoa puolustuksemme luhistuisi parissa viikossa. Ainahan täällä on hulluja, jotka haluaisivat puolustautua ja vastustaa uusia virikkeitä. Mutta heidän suvaitsemattomat päivänsä jäisivät lyhyiksi ilman Natoa.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab pääsi äsken Linnaan jo viidettä kertaa juhlistamaan monikulttuurisuuden ja työperäisen maahanmuuton vähittäistä etenemistä Suomen parhaaksi.
Tämä edistys voisi vaarantua, jos Suomi liittyisi Natoon. Työperäisyys olisi vaarassa. Ja juuri työperäisyyttä me tarvitsemme, kun meitä uhkaa valtava työvoimapula ja väestön ikääntyminen.
Islam tuo rauhaa ja työperäisyyttä maailmaan, ei Nato. Islam haluaa rauhoittaa maailman siten kuin se parhaaksi näkee. Ja sehän näkee.
Ensin on Saatana kukistettava. Rauha ja työperäisyys voivat tulla vasta sitten.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Upi+Suomi+ei+saisi+sodassa+muiden+apua+ilman+Natoa/1135232510972
sunnuntai, 9. joulukuuta 2007
Mitä antaisin lahjaksi Killelle?
Päivän ehdottomasti tärkein uutinen on seuraavanlainen: Suomalaiset hellivät lemmikkejään yhä avokätisemmin. Yhä useampi hankkii jouluna lahjan myös lemmikilleen.
Minulla on tulevana jouluna tilanne sellainen, että voin hankkia lahjan vain lemmikilleni, kissalleni Killelle.
Mikä Killeä voisi siis miellyttää? Ensin ajattelin jotain kissalelua. Mutta Kille on jo vanha kissa. Ei se varmaankaan välitä enää mistään leluista ja leikeistä.
Toisena ajatuksena sain päähäni, että minun pitäisi kerrankin valmistaa sille jotain erittäin hyvää ruokaa.
Olen aina huolehtinut siitä, että Killellä on kissan purkkiruokaa, pipanoita sekä vettä, mutta en ole koskaan varsinaisesti valmistanut sille ateriaa.
Ehkä tänä jouluna teen poikkeuksen. Ehkä nyt ostan sille vaikkapa sydäntä ja paistan sen huolella sekä lisään siihen sopivia kissamaisia mausteita.
Riski on aina olemassa. Kille ei ehkä pidäkään siitä. Kissat ovat sellaisia.
Kille pitää myös kahvikerman ja rasvattoman maidon sekoituksesta. Pitkään aikaan en ole sitäkään sille antanut. Se voisi olla lyömätön joululahja.
Kille ja minä olemme siinä mielessä hengenheimolaisia, että emme varsinaisesti vietä joulua, koska olemme molemmat uskonnottomia.
Mutta koska kaikki vouhkaavat lahjoista, jotain täytyy antaa.
Paras lahja minulle olisi se, että Kille olisi tyytyväinen lahjaani.
Hei, haloo, jos joku lukee tätä, antakaa minulle vinkkejä!
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomalaislemmikit+saavat+yh%C3%A4+useammin+joululahjoja/1135232458910
Minulla on tulevana jouluna tilanne sellainen, että voin hankkia lahjan vain lemmikilleni, kissalleni Killelle.
Mikä Killeä voisi siis miellyttää? Ensin ajattelin jotain kissalelua. Mutta Kille on jo vanha kissa. Ei se varmaankaan välitä enää mistään leluista ja leikeistä.
Toisena ajatuksena sain päähäni, että minun pitäisi kerrankin valmistaa sille jotain erittäin hyvää ruokaa.
Olen aina huolehtinut siitä, että Killellä on kissan purkkiruokaa, pipanoita sekä vettä, mutta en ole koskaan varsinaisesti valmistanut sille ateriaa.
Ehkä tänä jouluna teen poikkeuksen. Ehkä nyt ostan sille vaikkapa sydäntä ja paistan sen huolella sekä lisään siihen sopivia kissamaisia mausteita.
Riski on aina olemassa. Kille ei ehkä pidäkään siitä. Kissat ovat sellaisia.
Kille pitää myös kahvikerman ja rasvattoman maidon sekoituksesta. Pitkään aikaan en ole sitäkään sille antanut. Se voisi olla lyömätön joululahja.
Kille ja minä olemme siinä mielessä hengenheimolaisia, että emme varsinaisesti vietä joulua, koska olemme molemmat uskonnottomia.
Mutta koska kaikki vouhkaavat lahjoista, jotain täytyy antaa.
Paras lahja minulle olisi se, että Kille olisi tyytyväinen lahjaani.
Hei, haloo, jos joku lukee tätä, antakaa minulle vinkkejä!
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomalaislemmikit+saavat+yh%C3%A4+useammin+joululahjoja/1135232458910
lauantai, 8. joulukuuta 2007
Töihin, Abdirahim Hussein Mohamed
Nyt olen onnellinen.
Abdirahim Hussein on tyytyväinen Suomeen. Hän sanoo Helsingin Sanomissa 6. joulukuuta sivulla C 10 seuraavaa:
"Emme olisi voineet tulla tänne ja elää täällä rauhassa, jos joku ei olisi raivannut meille maata valmiiksi."
Meidän suomalaisten ei enää tarvitse hävetä. Kyllä meidänkin kulttuurimme kelpaa.
Näin äsken netistä, että tällainen mojova kannanotto on olemassa. Menin heti etsimään kyseisen päivän Hesaria pannuhuoneesta. Onneksi se ei vielä ollut ehtinyt polttouuniin.
Tämä Abdirahim Hussein Mohamed on varsinainen monitoimimies. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hän on somaleiden puuhamiehiä sekä lisäksi Helsingin keskustanuorten puheenjohtaja. Kaiketi hän johtaa myös monikulttuurisuuskeskus Caisaa. Nämä miehet ovat niin aikaan saavia, että googlekin voi olla hieman jäljessä.
Kun äsken googletin ja katsoin, ketkä johtavat Helsingin keskustanuoria, niin käsitin, että Abdirahim Husseinin lisäksi johdossa ovat venäläiset maahanmuuttajat.
Se on tulevaisuuden kuva Suomesta.
Päivällä näin vilauksen jostain tv-ohjelmasta, jonka mukaan Suomeen on vaivihkaa kasvanut suuri venäläinen vähemmistö.
Ei se mitenkään vaivihkaa ole kasvanut. Helsingin kaduilla liikkuessani olen jo vuosia sitten havainnut, että melkein kaikki ohikulkijat puhuvat jotain slaavilaista kieltä.
Kaikki hyvännäköiset naiset osoittautuvat venäläisiksi. Se on kyllä tavallaan hienoa. Somaleiden naisista en uskalla sanoa mitään.
Jäin vain miettimään näitä Abdirahim Husseinin viisaita ajatuksia: "Emme olisi voineet tulla tänne ja elää täällä rauhassa, jos joku ei olisi raivannut maata meille valmiiksi."
Minulla käy mielessä sellainenkin kerettiläinen ajatus, miksi näin hyvä mies ei voi palata Somaliaan ja raivata meille maata siellä valmiiksi.
Olisin erittäin onnellinen, jos me ikääntyvät suomalaiset, suurten ja hieman pienempienkin ikäluokkien edustajat voisimme mennä viettämään ihania eläkepäiviä Somaliaan. Florida jäisi kakkoseksi.
Oikeisiin töihin, Abdirahim Hussein Mohamed!
Abdirahim Hussein on tyytyväinen Suomeen. Hän sanoo Helsingin Sanomissa 6. joulukuuta sivulla C 10 seuraavaa:
"Emme olisi voineet tulla tänne ja elää täällä rauhassa, jos joku ei olisi raivannut meille maata valmiiksi."
Meidän suomalaisten ei enää tarvitse hävetä. Kyllä meidänkin kulttuurimme kelpaa.
Näin äsken netistä, että tällainen mojova kannanotto on olemassa. Menin heti etsimään kyseisen päivän Hesaria pannuhuoneesta. Onneksi se ei vielä ollut ehtinyt polttouuniin.
Tämä Abdirahim Hussein Mohamed on varsinainen monitoimimies. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hän on somaleiden puuhamiehiä sekä lisäksi Helsingin keskustanuorten puheenjohtaja. Kaiketi hän johtaa myös monikulttuurisuuskeskus Caisaa. Nämä miehet ovat niin aikaan saavia, että googlekin voi olla hieman jäljessä.
Kun äsken googletin ja katsoin, ketkä johtavat Helsingin keskustanuoria, niin käsitin, että Abdirahim Husseinin lisäksi johdossa ovat venäläiset maahanmuuttajat.
Se on tulevaisuuden kuva Suomesta.
Päivällä näin vilauksen jostain tv-ohjelmasta, jonka mukaan Suomeen on vaivihkaa kasvanut suuri venäläinen vähemmistö.
Ei se mitenkään vaivihkaa ole kasvanut. Helsingin kaduilla liikkuessani olen jo vuosia sitten havainnut, että melkein kaikki ohikulkijat puhuvat jotain slaavilaista kieltä.
Kaikki hyvännäköiset naiset osoittautuvat venäläisiksi. Se on kyllä tavallaan hienoa. Somaleiden naisista en uskalla sanoa mitään.
Jäin vain miettimään näitä Abdirahim Husseinin viisaita ajatuksia: "Emme olisi voineet tulla tänne ja elää täällä rauhassa, jos joku ei olisi raivannut maata meille valmiiksi."
Minulla käy mielessä sellainenkin kerettiläinen ajatus, miksi näin hyvä mies ei voi palata Somaliaan ja raivata meille maata siellä valmiiksi.
Olisin erittäin onnellinen, jos me ikääntyvät suomalaiset, suurten ja hieman pienempienkin ikäluokkien edustajat voisimme mennä viettämään ihania eläkepäiviä Somaliaan. Florida jäisi kakkoseksi.
Oikeisiin töihin, Abdirahim Hussein Mohamed!
perjantai, 7. joulukuuta 2007
Rautavaara ei päässyt Linnan juhliin
Meidän kaikkien yhteinen pullapoikamme Jari Sillanpää oli taas kutsuttuna Linnan juhliin ties monettako kertaa.
Todellinen miesten mies Tapio Rautavaara ei koskaan saanut kutsua Linnan juhliin. Ehkä hän sai sen silloin, kun hän voitti olympiakultaa keihäänkeitossa Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. En tiedä.
Sen tiedän varmasti, ettei Rautavaara koskaan saanut kutsua Linnaan kevyen musiikin edustajana.
Ajat olivat silloin toiset. Olisi ollut kauhea skandaali, jos Urho Kekkonen olisi kutsunut Linnaan jonkin Rautavaaran, joka vain lauleskeli.
Rautavaara oli vuonna 1975 hämmästynyt, kun Helsingin Sanomat halusi tulla tekemään hänestä 60-vuotishaastattelua. Sen olen muistaakseni lukenut Seija Sartin muisteluista. Rautavaara oli luullut, että Hesari tekee syntymäpäivähaastatteluja vain merkittävistä kansalaisista.
Rautavaaran lauleskelut ovat kuitenkin kestäneet aikaa hyvin. Tapani Kansakin levytti niitä pari vuotta sitten uudelleen.
Kuuntelen juuri Rautavaaran vuonna 1968 levyttämää sävelmää, jossa Juha Vainio on runoillut: Kun lähden, laulu mun jälkeeni vielä jää.
Se on vähemmän tunnettu Rautavaaran kappale nimeltään Onhan näissä oltu. Sävelen siihen on tehnyt Toivo Kärki.
Seuraava kappale tällä nostalgia-levyllä on Rööperin reiska. Viimeinen kappale on nimeltään Kun ei niin ei.
Todellinen miesten mies Tapio Rautavaara ei koskaan saanut kutsua Linnan juhliin. Ehkä hän sai sen silloin, kun hän voitti olympiakultaa keihäänkeitossa Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. En tiedä.
Sen tiedän varmasti, ettei Rautavaara koskaan saanut kutsua Linnaan kevyen musiikin edustajana.
Ajat olivat silloin toiset. Olisi ollut kauhea skandaali, jos Urho Kekkonen olisi kutsunut Linnaan jonkin Rautavaaran, joka vain lauleskeli.
Rautavaara oli vuonna 1975 hämmästynyt, kun Helsingin Sanomat halusi tulla tekemään hänestä 60-vuotishaastattelua. Sen olen muistaakseni lukenut Seija Sartin muisteluista. Rautavaara oli luullut, että Hesari tekee syntymäpäivähaastatteluja vain merkittävistä kansalaisista.
Rautavaaran lauleskelut ovat kuitenkin kestäneet aikaa hyvin. Tapani Kansakin levytti niitä pari vuotta sitten uudelleen.
Kuuntelen juuri Rautavaaran vuonna 1968 levyttämää sävelmää, jossa Juha Vainio on runoillut: Kun lähden, laulu mun jälkeeni vielä jää.
Se on vähemmän tunnettu Rautavaaran kappale nimeltään Onhan näissä oltu. Sävelen siihen on tehnyt Toivo Kärki.
Seuraava kappale tällä nostalgia-levyllä on Rööperin reiska. Viimeinen kappale on nimeltään Kun ei niin ei.
torstai, 6. joulukuuta 2007
Halonen ryhtyi politikoimaan
Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti nähdäkseni voimakkaasti kantaa politiikkaan kutsumalla Linnaan itsenäisyyspäivän juhliin Zahra Abdullahin.
Zahra oli eduskuntavaaleissa vihreiden ehdokkaana. Hän jäi lopulta rannalle, vaikka media julisti hänet yhdessä vaiheessa läpipäässeeksi ja miltei koko vaalien voittajaksi.
Linnan juhliin ei ole ollut tapana kutsua eduskuntavaaliehdokkaita. Heitähän on aivan liian paljon, jotta he mahtuisivat Linnan pieniin tiloihin ja jotta presidenttipari ehtisi heidät kaikki kätellä muiden vieraiden ohella. Valitut kansanedustajat ovat tietenkin itseoikeutettuja vieraita.
Kun Halonen nyt kutsui Linnan juhliin eduskuntavaaleissa valitsematta jääneen ehdokkaan, tasavallan presidentti otti kantaa politiikkaan sillä tavalla, että hänen mielestään äänestäjät tekivät virheen jättäessään Zahran valitsematta.
Samalla tasavallan presidentti viestitti äänestäjille, että hänen mielestään eduskuntaan olisi valittava tietyn ryhmän ehdokkaita.
Tämän jälkeen Halosen puolueettomuus tasavallan presidenttinä on erittäin epäuskottavaa. Hän voi vaikka heti ottaa takaisin punavihreän jäsenkirjansa.
Zahra oli eduskuntavaaleissa vihreiden ehdokkaana. Hän jäi lopulta rannalle, vaikka media julisti hänet yhdessä vaiheessa läpipäässeeksi ja miltei koko vaalien voittajaksi.
Linnan juhliin ei ole ollut tapana kutsua eduskuntavaaliehdokkaita. Heitähän on aivan liian paljon, jotta he mahtuisivat Linnan pieniin tiloihin ja jotta presidenttipari ehtisi heidät kaikki kätellä muiden vieraiden ohella. Valitut kansanedustajat ovat tietenkin itseoikeutettuja vieraita.
Kun Halonen nyt kutsui Linnan juhliin eduskuntavaaleissa valitsematta jääneen ehdokkaan, tasavallan presidentti otti kantaa politiikkaan sillä tavalla, että hänen mielestään äänestäjät tekivät virheen jättäessään Zahran valitsematta.
Samalla tasavallan presidentti viestitti äänestäjille, että hänen mielestään eduskuntaan olisi valittava tietyn ryhmän ehdokkaita.
Tämän jälkeen Halosen puolueettomuus tasavallan presidenttinä on erittäin epäuskottavaa. Hän voi vaikka heti ottaa takaisin punavihreän jäsenkirjansa.
keskiviikko, 5. joulukuuta 2007
Lipponen halveksii Suomea
Paavo Lipposta (sd.) eivät kiinnosta Suomen ja Suomen valtion antamat arvonimet.
Hän on kieltäytynyt valtioneuvoksen arvonimestä muun muassa sillä perusteella, ettei tälläisiä arvonimiä kukaan muualla maailmassa ymmärrä.
Näin itsenäisyyspäivän tienoilla kuulostaa hieman pahalta, ettei Suomen entiselle pääministerille ja entiselle eduskunnan puhemiehelle kelpaa suomalainen korkein arvonimi politiikassa ansioituneelle henkilölle.
Teen ajatuskokeen: Jos EU päättäisi myöntää Lipposelle vaikkapa kissanristiäisten kamarineuvoksen arvonimen, hän ei varmaankaan kieltäytyisi siitä, koska se olisi EU:ssa tunnettu.
Paavo, kyllä pitäisi arvostaa arvonimeä, vaikka se olisikin vain Suomessa tunnettu.
Vapaana assosiaationa minulle tuli mieleen tarina Neuvostoliiton korkeasta ilmavoimien upseerista, joka oli saanut arvokkaan kunniamerkin Helsingin tuhoamisesta.
Kun hän vieraili valvontakomission asioissa Helsingissä jatkosodan jälkeen, hän joutui toteamaan, että oli saanut kunniamerkin ansiotta.
Neuvostoliiton pommitukset eivät olleet tuhonneet Helsinkiä kevättalvella 1944.
Tuskin Lipponenkaan onnistui tuhoamaan Suomea, vaikka hän vei sitä yhä lähemmäksi EU:n ydintä.
Hän ansaitsee valtioneuvoksen arvonimen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712056938856_uu.shtml
Hän on kieltäytynyt valtioneuvoksen arvonimestä muun muassa sillä perusteella, ettei tälläisiä arvonimiä kukaan muualla maailmassa ymmärrä.
Näin itsenäisyyspäivän tienoilla kuulostaa hieman pahalta, ettei Suomen entiselle pääministerille ja entiselle eduskunnan puhemiehelle kelpaa suomalainen korkein arvonimi politiikassa ansioituneelle henkilölle.
Teen ajatuskokeen: Jos EU päättäisi myöntää Lipposelle vaikkapa kissanristiäisten kamarineuvoksen arvonimen, hän ei varmaankaan kieltäytyisi siitä, koska se olisi EU:ssa tunnettu.
Paavo, kyllä pitäisi arvostaa arvonimeä, vaikka se olisikin vain Suomessa tunnettu.
Vapaana assosiaationa minulle tuli mieleen tarina Neuvostoliiton korkeasta ilmavoimien upseerista, joka oli saanut arvokkaan kunniamerkin Helsingin tuhoamisesta.
Kun hän vieraili valvontakomission asioissa Helsingissä jatkosodan jälkeen, hän joutui toteamaan, että oli saanut kunniamerkin ansiotta.
Neuvostoliiton pommitukset eivät olleet tuhonneet Helsinkiä kevättalvella 1944.
Tuskin Lipponenkaan onnistui tuhoamaan Suomea, vaikka hän vei sitä yhä lähemmäksi EU:n ydintä.
Hän ansaitsee valtioneuvoksen arvonimen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200712056938856_uu.shtml
maanantai, 3. joulukuuta 2007
Jokelasta vihdoin totuuden sanoja
Annan tunnustusta Ylen TV 1:n MOT-ohjelmalle, että se ainakin käsikirjoituksen perusteella on tehnyt ansiokkaan journalistisen yritelmän Jokelan kouluampumistapauksesta.
Siinä on vihdoin tuotu esiin kalastaja Pentti Linkolan näkemysten mahdollinen vaikutus ampuja Pekka-Eric Auvisen motiiveihin ja ajattelumaailman kehittymiseen.
Siinä ei tosin mainittu mitään, että Auvisen äiti Mikaela Vuorio on pitkäaikainen Linkolan ajatusten ihailija. He kuuluvat samaan Elonkehä-yhdistyksen hallitukseen, joka siivosi teesejään ampumistapauksen jälkeen niin, ettei niitä enää voitaisi käsittää suoraksi kehoitukseksi tappaa ihmisiä.
Olen marraskuussa useissa blogeissani pohtinut näitä asioita. Ne olivat nettiyhteisölle selviä jo ensitunteita. Yle on siis vihdoin saanut samat pohdinnat kokoon. Se on saavutus.
Hieman vain ihmetyttää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen loppupäätelmä. "Minusta on tärkeää myöskin, että Suomessa ei hyväksytä rasismia. Eikä suvaitsemattomuutta. Me emme voi myös sallia suvaitsemattomuutta."
Mistä hän sai rasismin ja suvaitsemattomuuden tähän revittyä? Onko ainoa selitys, että se tuli hänen päässään pyörivältä levyltä?
Nyt toivoisin tietysti, että Viljasen aatetoveritar Tarja Halonen kommentoisi Venäjän vaaleja seuraavasti mukaellen: Emme voi sallia suvaitsemattomuutta missään oloissa.
http://www.yle.fi/mot/tk071203/kasikirjoitus.htm
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/antakaa-arvoa-mys-linkolalle.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/totuus-esiin-jokelan-surmien-taustoista.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/elonkeh-siivosi-tappoteesejn.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/suomi-sai-oman-ekoterroristin.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/elonkeh-tulkittu-kaamean-virheellisesti.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/linkolan-opetuslapsi-ryhtyi-murhaamaan.html
Siinä on vihdoin tuotu esiin kalastaja Pentti Linkolan näkemysten mahdollinen vaikutus ampuja Pekka-Eric Auvisen motiiveihin ja ajattelumaailman kehittymiseen.
Siinä ei tosin mainittu mitään, että Auvisen äiti Mikaela Vuorio on pitkäaikainen Linkolan ajatusten ihailija. He kuuluvat samaan Elonkehä-yhdistyksen hallitukseen, joka siivosi teesejään ampumistapauksen jälkeen niin, ettei niitä enää voitaisi käsittää suoraksi kehoitukseksi tappaa ihmisiä.
Olen marraskuussa useissa blogeissani pohtinut näitä asioita. Ne olivat nettiyhteisölle selviä jo ensitunteita. Yle on siis vihdoin saanut samat pohdinnat kokoon. Se on saavutus.
Hieman vain ihmetyttää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen loppupäätelmä. "Minusta on tärkeää myöskin, että Suomessa ei hyväksytä rasismia. Eikä suvaitsemattomuutta. Me emme voi myös sallia suvaitsemattomuutta."
Mistä hän sai rasismin ja suvaitsemattomuuden tähän revittyä? Onko ainoa selitys, että se tuli hänen päässään pyörivältä levyltä?
Nyt toivoisin tietysti, että Viljasen aatetoveritar Tarja Halonen kommentoisi Venäjän vaaleja seuraavasti mukaellen: Emme voi sallia suvaitsemattomuutta missään oloissa.
http://www.yle.fi/mot/tk071203/kasikirjoitus.htm
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/antakaa-arvoa-mys-linkolalle.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/totuus-esiin-jokelan-surmien-taustoista.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/elonkeh-siivosi-tappoteesejn.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/suomi-sai-oman-ekoterroristin.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/elonkeh-tulkittu-kaamean-virheellisesti.html
http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/linkolan-opetuslapsi-ryhtyi-murhaamaan.html
sunnuntai, 2. joulukuuta 2007
Yle esitti haalistuneen Rio Bravon
Ylen TV 2 esitti eilen illalla väreiltään pahasti haalistuneen kopion länkkäristä Rio Bravo. Motivaatio väheni taas Ylen lupamaksun maksamiseen.
Minulla on Rio Bravosta DVD, jolla värit ovat paljon paremmat kuin Ylen esityksessä. Eivät värit siinäkään suorastaan loista, mutta siitä saa tietää ainakin, että kyseessä on värielokuva.
Suomi 24 -keskustelupalstoilta huomasin lisäksi, että monilla katselijoilla oli ollut jälleen tekstitysongelmia. Siellä ihmeteltiin, miksi Yle ei saa tekstitystä kuntoon, kun se kerran kaupallisilla kanavilla onnistuu hyvin.
Löysin Rio Bravosta mielenkiintoista tietoa, jota en ole aikaisemmin tiennytkään. Montgomery Clift torjui juopon apusheriffin roolin, joka meni sitten Dean Martinille. Se selviää Cliftin trivia-tiedoista.
Clift oli jo itsekin aikamoinen juoppo 1950-luvun lopulla, kun Rio Bravoa tehtiin. Hänellä oli komplekseja homoudestaan. Dean Martinilla oli niin ikään ainakin juopon maine varsinkin uransa loppuaikoina.
Clift oli näytellyt yhdessä John Waynen kanssa niin ikään Howard Hawksin ohjaamassa Punaisessa virrassa(Red River), joka teki Cliftistä tähden vuonna 1948
Punainen virta oli kuvattu jo vuonna 1946, mutta se julkaistiin vasta 1948.
Filmausryhmän jäsenet pelkäsivät etukäteen, miten Clift ja Wayne tulevat toimeen, koska heillä oli jyrkän vastakkaiset näkemykset politiikasta. Legendan mukaan Clift ja Wayne suostuivat siihen, etteivät he puhuneet politiikkaa filmauspaikalla. Niinpä työt sujuivat sopuisasti.
Ehkä yhteistyötä helpotti Waynen motto: I never trust a man that doesn't drink. En koskaan luota mieheen, joka ei juo.
Rio Bravoa filmattaessa John Wayne oli puolestaan huolestunut siitä, miten uskottavia hänen rakkauskohtauksensa olisivat Angie Dickinsonin kanssa, koska Wayne oli 51-vuotias ja Dickinson 26-vuotias. Tosin amerikkalaisissa elokuvissa vanhat miehet ovat aina saaneet nuoria naisia. Hyvin se sujuu tässäkin, vaikka Wayne ja Dickinson eivät taida edes suudella.
Montgomery Clift oli muuten alkuperäinen valinta myös toisen kuuluisan lännenklassikon pääosaan. Ohjaaja George Stevens kaavaili häntä salaperäiseksi sankariksi vuonna 1953 julkaistuun elokuvaan Shane - Etäisten laaksojen mies. Tämä selviää Shanen DVD-tiedoista.
William Holdenista oli määrä tulla Joe Starrett, uudistilallinen, jota Shane auttaa. Kun sekä Clift että Holden päättivät tehdä muita töitä, Stevens vilkaisi Paramountin sopimusnäyttelijöiden luetteloa ja antoi Shanen roolin Alan Laddille ja Starrettin roolin Van Heflinille. Jean Arthur sai nuoren rouva Starrettin roolin, vaikka hän oli jo viisikymppinen. Elokuvassa hän näyttää kuitenkin nuorelta.
Alan Ladd sopii mielestäni mainiosti Shanen rooliin, vaikka hänen ongelmansa oli lyhyt pituus. Hän oli vain 165-senttinen. Elokuvat tehtiin kuitenkin niin, että hän näyttää vastanäyttelijöitään hieman pitemmältä. Ladd joutui filmauksissa seisomaan muun muassa laatikoiden päällä.
Shanen tappelukohtaus näyttää tosin hieman epäuskottavalta, kun pienikokoinen Ladd mätkii turpaan rotevaa Ben Johnsonia.
Laddilla oli komplekseja pienuudestaan. Filmauspaikoilla hän sai kuulla siitä vinoilua tekniseltä henkilökunnalta.
Kun Ladd filmasi vuoden 1957 paikkeilla Kreikan saaristossa elokuvaa Boy On a Dolphin vastanäyttelijänään nuori ja uhkea Sophia Loren, filmausporukka joutui kaivamaan Lorenille kuoppia rantahietikkoon, jotta hän näyttäisi kohtauksissa lyhyemmältä kuin Ladd.
En ole muuten koskaan nähnyt tätä Poikaa delfiinin selässä. Sitä ei ole tullut televisiostakaan. En ole nähnyt sitä missään myynnissäkään. Sen haluaisin kuitenkin nähdä, koska Sophia on siinä erittäin uhkea sukellellessaan aarretta meren pohjasta ja varsinkin noustessaan sieltä.
Jos Yle esittää Delfiinipojan, lupamaksun maksamiselle tulisi taas motivaatiota.
Delfiinipojan teemasta tuli suuri kansainvälinen hitti. Olavi Virta teki siitä ikimuistettavan version suomeksi. Levyttihän sen täällä moni muukin, esimerkiksi Seija Karpiomaa ja Seija Lampila.
Sauvo Puhtila runoili siihen sanat: Taru vanha näin Kreikassa kertoo, aarre on kultainen. Jossain kätkössä maininkien, missä simpukat peittävät sen.
On se niin surullista. Monet tässäkin maitsemistani sankareista ovat kuolleet tavalla tai toisella viinaan: Clift, Ladd, Holden ja Virta.
Minulla on Rio Bravosta DVD, jolla värit ovat paljon paremmat kuin Ylen esityksessä. Eivät värit siinäkään suorastaan loista, mutta siitä saa tietää ainakin, että kyseessä on värielokuva.
Suomi 24 -keskustelupalstoilta huomasin lisäksi, että monilla katselijoilla oli ollut jälleen tekstitysongelmia. Siellä ihmeteltiin, miksi Yle ei saa tekstitystä kuntoon, kun se kerran kaupallisilla kanavilla onnistuu hyvin.
Löysin Rio Bravosta mielenkiintoista tietoa, jota en ole aikaisemmin tiennytkään. Montgomery Clift torjui juopon apusheriffin roolin, joka meni sitten Dean Martinille. Se selviää Cliftin trivia-tiedoista.
Clift oli jo itsekin aikamoinen juoppo 1950-luvun lopulla, kun Rio Bravoa tehtiin. Hänellä oli komplekseja homoudestaan. Dean Martinilla oli niin ikään ainakin juopon maine varsinkin uransa loppuaikoina.
Clift oli näytellyt yhdessä John Waynen kanssa niin ikään Howard Hawksin ohjaamassa Punaisessa virrassa(Red River), joka teki Cliftistä tähden vuonna 1948
Punainen virta oli kuvattu jo vuonna 1946, mutta se julkaistiin vasta 1948.
Filmausryhmän jäsenet pelkäsivät etukäteen, miten Clift ja Wayne tulevat toimeen, koska heillä oli jyrkän vastakkaiset näkemykset politiikasta. Legendan mukaan Clift ja Wayne suostuivat siihen, etteivät he puhuneet politiikkaa filmauspaikalla. Niinpä työt sujuivat sopuisasti.
Ehkä yhteistyötä helpotti Waynen motto: I never trust a man that doesn't drink. En koskaan luota mieheen, joka ei juo.
Rio Bravoa filmattaessa John Wayne oli puolestaan huolestunut siitä, miten uskottavia hänen rakkauskohtauksensa olisivat Angie Dickinsonin kanssa, koska Wayne oli 51-vuotias ja Dickinson 26-vuotias. Tosin amerikkalaisissa elokuvissa vanhat miehet ovat aina saaneet nuoria naisia. Hyvin se sujuu tässäkin, vaikka Wayne ja Dickinson eivät taida edes suudella.
Montgomery Clift oli muuten alkuperäinen valinta myös toisen kuuluisan lännenklassikon pääosaan. Ohjaaja George Stevens kaavaili häntä salaperäiseksi sankariksi vuonna 1953 julkaistuun elokuvaan Shane - Etäisten laaksojen mies. Tämä selviää Shanen DVD-tiedoista.
William Holdenista oli määrä tulla Joe Starrett, uudistilallinen, jota Shane auttaa. Kun sekä Clift että Holden päättivät tehdä muita töitä, Stevens vilkaisi Paramountin sopimusnäyttelijöiden luetteloa ja antoi Shanen roolin Alan Laddille ja Starrettin roolin Van Heflinille. Jean Arthur sai nuoren rouva Starrettin roolin, vaikka hän oli jo viisikymppinen. Elokuvassa hän näyttää kuitenkin nuorelta.
Alan Ladd sopii mielestäni mainiosti Shanen rooliin, vaikka hänen ongelmansa oli lyhyt pituus. Hän oli vain 165-senttinen. Elokuvat tehtiin kuitenkin niin, että hän näyttää vastanäyttelijöitään hieman pitemmältä. Ladd joutui filmauksissa seisomaan muun muassa laatikoiden päällä.
Shanen tappelukohtaus näyttää tosin hieman epäuskottavalta, kun pienikokoinen Ladd mätkii turpaan rotevaa Ben Johnsonia.
Laddilla oli komplekseja pienuudestaan. Filmauspaikoilla hän sai kuulla siitä vinoilua tekniseltä henkilökunnalta.
Kun Ladd filmasi vuoden 1957 paikkeilla Kreikan saaristossa elokuvaa Boy On a Dolphin vastanäyttelijänään nuori ja uhkea Sophia Loren, filmausporukka joutui kaivamaan Lorenille kuoppia rantahietikkoon, jotta hän näyttäisi kohtauksissa lyhyemmältä kuin Ladd.
En ole muuten koskaan nähnyt tätä Poikaa delfiinin selässä. Sitä ei ole tullut televisiostakaan. En ole nähnyt sitä missään myynnissäkään. Sen haluaisin kuitenkin nähdä, koska Sophia on siinä erittäin uhkea sukellellessaan aarretta meren pohjasta ja varsinkin noustessaan sieltä.
Jos Yle esittää Delfiinipojan, lupamaksun maksamiselle tulisi taas motivaatiota.
Delfiinipojan teemasta tuli suuri kansainvälinen hitti. Olavi Virta teki siitä ikimuistettavan version suomeksi. Levyttihän sen täällä moni muukin, esimerkiksi Seija Karpiomaa ja Seija Lampila.
Sauvo Puhtila runoili siihen sanat: Taru vanha näin Kreikassa kertoo, aarre on kultainen. Jossain kätkössä maininkien, missä simpukat peittävät sen.
On se niin surullista. Monet tässäkin maitsemistani sankareista ovat kuolleet tavalla tai toisella viinaan: Clift, Ladd, Holden ja Virta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)