torstai, 31. joulukuuta 2009

Aseet pois suomalaisilta


Espoossa on siis tänään tapahtunut vakava ampumavälikohtaus. Ainakin kuusi ihmistä on kuollut.

Äsken televisiossa esiintyneen psykologi Salli Saaren tavoin olen ennen kaikkea huolestunut siitä, että ampujan nimi on paljastunut. Ampujan nimihän on sellainen, että se on omiaan ruokkimaan suomalaisissa ulkomaalaisvastaisia ennakkoluuloja.

Ehkä minäkin uskallan sen tässä paljastaa, kun sen kaikki jo tietävät, enkä millään pysty omalta osaltani estämään tiedon leviämistä. Se on Ibrahim Sukupuoli, hys hys, hiljaa siellä.

Pelkään aivan kuollakseni, että Ibrahimin ammuskelut aiheuttavat suomalaisissa ulkomaalais- ja maahanmuuttovastaisuutta sekä mahdollisesti jopa islamofobiaa. Samalla koko maahanmuuttoprojekti vaarantuu ja meiltä pääsee unohtumaan, ettei Suomi kertakaikkiaan tule toimeen ilman ibrahimeja, vaan tarvitsemme heitä aivan helvetisti joka hetki.

Toivottavasti presidentti Tarja Halonen huomenna uudenvuoden puheessaan vahvasti korostaa suvaitsevaisuutta ja vastustaa kaikenlaisia ennakkoluuloja sekä muistuttaa, että eniten Suomessa ammuskelevat ihan syntyperäiset ja geneeriset(olikohan oikea sana)suomalaiset.

Mitä voimme tehdä? Vastaus on yksinkertainen: Loputkin aseet on koottava suomalaisilta pois, sillä maahanmuuttajathan joutuivat kantamaan jopa laittomia aseita juuri sen vuoksi, että he pelkäävät suomalaisten aseita.


Itse kaivoin juuri komeron pohjalta esiin neuvostovalmisteisen pienoiskiväärin vuosimallia 1963 ja tuhosin sen saman tien hakkaamalla aseen piipun aivan mutkalle. Aseella ei ole ammuttu kolmeenkymmeneen vuoteen, eikä siihen ole panoksiakaan, mutta se olisi saattanut pelottaa maahanmuuttajia ja pakottanut heidät hankkimaan laittomia aseita ja ammuskelemaan niillä pitkin Sellon kauppakeskusta tai Vähänkyrön osuuskauppaa.

Lisäksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille on nyt ilmaistava kaikki tuki.

Arvojohtaja Halonen ehtikin jo ottaa aivan oikean kannan. Kuulin juuri, kun hän sanoi televisiossa, että väkivallan haaste pitää suomalaisessa yhteiskunnassa ottaa vakavasti. Toivottavasti Halonen myöntää minulle mitalin ja kutsuu Linnaan kiitokseksi siitä, että tuhosin isäni aikoinaan hankkiman pienoiskiväärin. Itse yritin sillä joskus nuorena miehenä osua räkättirastaisiin.

Jään tätä asiaa vielä miettimään ihan tappamalla.


JK. Taistelu rasismia vastaan on nyt kaikkein olennaisinta, jotta saavuttaisimme yltäkylläisen ja täydellisen suvaitsevaisuuden.

Tämä on lainaa äsken näkemästäni neuvostopropagandaa kuvailleesta dokumenttifilmistä, jossa Nikita Hruštšov maalaili visiota yltäkylläisestä ja täydellisestä kommunismista.

tiistai, 29. joulukuuta 2009

Vanhaselta pelottava lausunto


Tämä olisi ollut ihan hyvä päivä, ellei pääministeri Matti Vanhanen olisi antanut pelottavaa lausuntoa.

Selkäkipuni on lieventynyt niin paljon, että pystyin lähtemään ulos pienelle kuvausretkelle.

Minulla on hyvät välit siivoustyön ohjaajani kanssa. Hän auttoi minulle sukat jalkaan. Hän myös rasvasi jalkojani. Mietin, että tällä tavoin somalit hoivaavat minua sitten, kun olen vanhainkodissa. Kengät sain itse jalkaan kovan äheltämisen avulla


Totesin tyytyväisenä, että Kööpenhaminan ilmastokokous onnistui, vaikka presidentti Tarja Halonen joutui lähtemään sieltä kesken Suomeen odottamaan Malediivien presidenttiä, joka ei sitten tullutkaan. 

Kille odotteli minua ikkunalla ja tarkkaili, olenko varmasti kunnossa.

Kaikki olisi auvoisaa, jos Vanhanen olisi pitänyt suunsa kiinni.

Vanhanen nimittäin sanoi, että laman syvin kuoppa on takana päin. Sehän tarkoittaa, että edessä päin on vielä oikein hirmuinen kuoppa, kaikkien kuoppien pirullinen ja katkera äiti sekä väkivaltainen juoppo isä, varsinainen kelirikkotie. Tulee ihan mieleen, kun Wehrmacht ponnisteli syksyllä 1941 kohti Moskovaa. Ensin Tigerit upposivat liejuun. Sitten ne jäätyivät sinne kiinni.

Killeä Vanhasen lausunnot tosin haukotuttavat. Minä toivon, että ainakin Jyrki Katainen pitää tänään suunsa kiinni. Jyrki ehtii jakaa viisauksiaan huomennakin.

maanantai, 28. joulukuuta 2009

Hautajaiskaappauksen eksoottista värinää


Hautajaisten kaappaaminen on todella törkeä teko. Se on epäilemättä myös rikos. Ilta-Sanomat kertoo tänään paperiversiossaan hautajaisista Helsingissä, kun pusikosta esiin rynnänneet miehet riistivät arkun kantajilta.

Ei, mutta hetkinen. Hautajaisten kaappaajat olivat siis muslimeita. Silloinhan kyseessä on monikulttuurinen värinä ja eksotiikka, jollaista nimenomaan olemme kaivanneet ummehtuneeseen Suomeen.

Vainaja oli hiljattain kääntynyt muslimista kristityksi. Se oli vainajalta epäilemättä todella törkeä teko.

Eduskunnan on säädettävä laki, että muslimista kristityksi kääntyminen on rikos ja että siitä voidaan nostaa syyte taannehtivasti jopa hautaan saakka. Valtionsyyttäjän on sitten nostettava vainajaa vastaan syyte.

Muutoin Suomen monikulttuuristuminen on vaarassa, emmekä me sisäsiittoiset suomalaiset koskaan opi hienojen kulttuurien tavoille.

sunnuntai, 27. joulukuuta 2009

Syyllistyin seksuaaliseen ahdisteluun


Suomalaiskodeissa on jälleen tänä jouluna sattunut kaikenlaisia kauheuksia.

Syytön en ole minäkään. Olen tehnyt teoista ehkä kauheimman. Olen ahdistellut naista seksuaalisesti.

Siitä on jo muutama tunti. Asia kuitenkin vaivaa minua niin paljon, että päätin kirjoittaa siitä muutaman rivin.

Kuten olen parissa aikaisemmassa blogimerkinnässä vihjaillut, minulla on täällä naispuolinen henkilö eräänlaisena siivoustyön ohjaajana.

Istuskelin työpöytäni ääressä. Siivoustyön ohjaajani tuli rätti kädessä pyyhkimään pölyjä pöydältäni. Minussa on aika paljon veijaria, se nousi esiin, taputin siivoustyön ohjaajaani pari kertaa pyllylle ja sanoin, että kyllähän täällä paikat ihan putsissa ovat ja ettei niitä nyt tarvitse kaiken aikaa pyyhkiä, etenkään näin sunnuntaina.

Siivoustyön ohjaajani tuntui suhtautuvan taputteluun huumorilla. Hän vain naureskeli, lähes hyrisi. Pelkään hänen kuitenkin todellisuudessa tuntevan häpeää ja ahdistusta. Vaikka hän on pomoni, minä olen patriarkaatin edustaja ja käytin tästä asemasta käsin hyväkseni naisen alistettua asemaa.

Hän on parhaillaan alennusmyynneissä. Hän pyysi minuakin mukaan. Sanoin, että paikkani ovat vielä niin kipeät jouluisista ponnisteluista, etten jaksa lähteä.

Hieman ihmettelen, onko nyt sunnuntainakin alennusmyyntejä. Ei kai hän vain ole asianajajansa luona pohtimassa minun haastamistani oikeuteen. Myönnän, että se olisi minulle oikein. Miehen on vastattava teoistaan. Mutta toisaalta pelottaa.

Mitähän tuo kuva symboloi? Laskeeko aurinkoni lopullisesti vai alkaako liekki palaa?

lauantai, 26. joulukuuta 2009

Joku uhkaa hukuttautua


Vaasassa on eräs itsetuhoinen mies kotoa lähtiessään ilmoittanut menevänsä hukuttautumaan mereen.

Etsintöihin osallistuu useita poliisipartioita ja mukana on ollut myös Pete-pelastushelikopteri. Poliisi kertoo miehen olevan masentunut ja itsetuhoinen, muttei päihtynyt.

Uskokaa nyt hyvänen aika, en se minä ole. Asun Vaasan korkeudella, mutta kymmenien kilometrien päässä Vaasasta. Minä hukuttautuisin Kyrönjokeen, joka laskee Pohjanlahteen.

Kuvailin aatonaattona jokea, mutta en etsinyt hukuttautumispaikkoja, vaikka sulapaikkoja löysinkin niin kuin kuvasta näkyy. Tuostahan olisi lyhyt kävellä sulaanAjatuskin on tosin liian kylmä.

Selkänikin on vielä liian kipeä jaksaakseni lähteä hukuttautumaan. Onneksi se on paranemaan päin. Ensimmäinen ajatukseni on, mitä kissoilleni tapahtuisi, jos hukuttautuisin. Se pitää minut pinnalla. Kille tuli juuri hiiren päälle istumaan ja katselemaan minua.

Pomo huutelee keittiöstä, menisinkö suihkuun. Vastahan minä pari päivää sitten olin.

Nyt Kille astui näppäimen päälle. Keskeneräinen teksti taisi tulla jo julki. Täytyy poistaa se ja julkaista tämä. Pois, pois Kille.

perjantai, 25. joulukuuta 2009

Kipeää joulua


Jumala on kai rangaissut minua tänä jouluna epäuskosta, sillä olen ollut aika sairas. Selkäni oli eilen heti aamulla niin kipeä, että liikkuminen on vaikeaa. Tänään ei ole juurikaan helpottanut.

Oletan ja uskon, että tämä menee kuitenkin kohta ohi, koska vaivojen syynä lienee se, että aatonaattona työskentelin pomon johdolla ankarasti, siivosin ja kantelin raskaita mattoja sisään ja ulos. Joudun kohta varmaankin tekemään uudenvuoden lupauksen, että elvytän liikuntaharrastustani, jotta pienet ponnistukset eivät enää lannista minua.

Kissat ovat saaneet jouluna silakkaa. Se on ollut niille valtava elämys. Homo on jopa murissut silakkaa syödessään, että tätä en anna muille. Se oli aika yllättävä reaktio Homolta, koska se muutoin on lapsellinen kollinpenikka, joka usein nuolee naamaani.

Söpö myös söi silakkaa suurella innolla, mutta se ei sentään murissut. Äsken Söpö meni ikkunalle kynttelikön taakse ihmettelemään maailman menoa.

keskiviikko, 23. joulukuuta 2009

Kovia pomoja


Jokin juhla lienee tulossa. Olen joutunut tänään ihan helkkaristi siivoamaan. Minulla on ollut täällä pomo, joka on sanonut, mitä tehdään. Pomoksi hän on ollut aivan hyvä, sillä hän on tehnyt enemmän kuin minä.

Ennätimme päivällä käydä kierroksellakin. Odotellessani kaupan pihalla huomasin, että aurinko tuli tulipallona esiin repaleisen pilviverhon takaa ja jäi välillä piiloon kuin lepattavan savun taakse. Ajoimme paluumatkalla joen rantaan tutulle paikalle. Siellä aurinko näkyi hienosti.

Pomo pakotti minut äsken suihkuun ensimmäisen ja viimeisen kerran tänä vuonna. Hän väitti, että minä haisen. Oikeastaan uskon sen, koska olen välillä itsekin haistanut epämiellyttäviä lemahduksia.

Suihku virkisti minua niin paljon, että jaksoin ryhtyä kirjoittamaan tänne pienen romanttisen tunnelmapalan.

Mainitsin edellisessä kirjoituksessani nettiriippuvaisuudestani. Olen parannellut sitä paitsi pakkotyön myös Hitlerin avulla. Olen aina joutessani lueskellut Ian Kershawin kirjaa Hitler, vaikka minulla on vielä kesken Timo Vihavaisen teos Länsimaiden tuho.

Miten tulikin mieleeni äskeinen tutkimus, jonka mukaan Stalin on Venäjällä yhä kovin arvostettu johtaja. Sen ymmärtää, kun katsoo tätä filmiä Berliinin valloittamisesta. Voiko olla enää parempaa johtajaa? No ei.

Filmi on valmistunut vuonna 1949 Stalinin 70-vuotispäivän kunniaksi ja saanut Suomen ensi-iltansa vuonna 1950 nimellä Berliini kukistuu. Se on YouTubessa kokonaan monessa osassa. Katsoin sen silloin, kun olin vielä nettiriippuvainen. Siinä esiintyy myös Hitler, tosin hieman epäedullisemmassa valossa kuin Stalin.

Jos jollakulla ei kiireen, levon, sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi ole parempaa tekemistä esimerkiksi joulunpyhinä, se kannattaa katsoa.

Minulla oli vielä jokin asia. Joo, se oli se, että Matti Vanhanen ilmoitti tänään erostaan. Mehän on tästä Matin kanssa jo puhuttukin ja vähän suunniteltu tulevia.

Oli oikein hyvä, että Matti sai itse päättää erostaan. Ähäkutti, media ei päässyt sitä tekemään, eikä Ari Korvola saanut kukkaa puupäähattuunsa.

Anneli Jäätteenmäelle olisi nyt annettava uusi tilaisuus yrittää, koska häneltä jäi viimeksi keskustan puheenjohtajan ja pääministerin hommat ikävästi kesken.

maanantai, 21. joulukuuta 2009

Vuoden lyhimpiä ajatuksia


Olen katsellut vuoden lyhimpänä päivänä kesäisiä kuvia ja miettinyt, mitä on mieleen pälkähtänyt.

Olutliitto on nimennyt pääministeri Matti Vanhasen vuoden pahaksi nuutiksi, koska oluesta on tullut ongelmajuomisen syntipukki.

Olut ei pilaa minunkaan jouluani, sillä olen nettiriippuvainen. Ehkä sekin on jo kohta paha kansantauti. Syytän siitä Ritva Viljasta.

Ilman  nettiä olisin kuitenkin toimittajien suodattaman tiedon varassa ja minulla olisi aivan vääristyneet käsitykset monista asioista. Luulisin esimerkiksi, että islam on hieno uskonto ja mahdollisuus Suomelle. En tajuaisi, että se on ennen kaikkea mahdollisuus palata pimeälle keskiajalle.

Tästäpä tulikin mieleeni ajatelma, että Suomi on hyvässä vauhdissa islamisaation tiellä, koska dhimmit ovat täällä jo vallassa.

Toimittajien suodattaman tiedon varassa uskoisin kiihkeästi ilmastonmuutokseen. Minulla ei olisi aavistustakaan, että se voi olla myös harhaa.

Ilman nettiä en tietäisi, että Suomessa vallitsee syntyperäisten suomalaisten lannistamisen kulttuurijota media ajaa. Saattaisin sitä vain aavistella.

Ilman nettiä en näkisi kauniita naisia paitsi joskus unessa. Näin viime yönä unta minua kohdanneesta suuresta ja herkästä rakkaudestaAamun ankeuteen herättyäni tuumailin ihan vakavissani, voiko rakkaus tosiaankin antaa ihmiselle onnen ja turvallisuuden tunnetta edes suhteellisesti.

Nyt tänne tuli remonttimiehiä. Täytyy lopettaa.

sunnuntai, 20. joulukuuta 2009

Eteläpohjalaisetko raiskaajia?

Pelkäänpä, että eteläpohjalaisia yritetään nyt leimata raiskaajiksi.

Raiskausyrityksen uhriksi joutunut nainen kertoo, että raiskausta yrittänyt puhui suomea jollakin alueellisella murteella, mutta nainen ei osannut sanoa, minkä alueen murteesta oli kysymys.

Luin uutisen Ilta-Sanomista ja järkytyin.

lauantai, 19. joulukuuta 2009

Kööpenhamina muutti ilmaston


Kööpenhaminan ilmastokokous aivan ilmeisesti onnistui. Ainakin meillä ilmasto on muuttunut.

Ilma on ollut koko viikon hyvin kylmää. Kuistin ikkunat ovat jäätyneet. Olen ollut huolestunut, jäätyykö auto. Olen joutunut sitä muutamia kertoja lämmittelemään, vaikka en ole ollut mihinkään lähdössäkään, koska en tiedä, kestävätkö sen pakkasnesteet 10 vai sata astetta vai jotain siltä väliltä.

Olin niin varma ilmastokokouksen epäonnistumisesta, etten välittänyt etukäteen tarkistuttaa syylärin nesteitä.

Kissat ovat viihtyneet huonosti ulkona, mikä tosin on ilmastokokouksen varjopuoli. Tietenkin toivoisin, että ne oleskelisivat paljon ulkona, eivätkä koko ajan häiritsisi minua sisällä.

Eniten odotin Kööpenhaminan ilmastokokoukselta päätöstä valkeasta joulusta. Toiveeni näyttää toteutuvan.

Pidän tätä ennen kaikkea Barack Obaman ansiona. Emme voisi viettää valkeaa joulua, jos Yhdysvalloissa olisi valkoinen presidentti.

Jouluun on tosin muutama päivä aikaa. Jos ilmasto lämpenee siihen mennessä, syytän Georg W. Bushia ja hänen politiikkansa pitkää hiilijalanjälkeä, jota Obama ei vielä ole ehtinyt puhdistaa.

Jos ilmasto kaikesta huolimatta taas kohta lämpenee, Satu Hassi ja minä joudumme ehkä jälleen kannattamaan muslimiterroristien hyökkäystä Yhdysvaltoihin.


JK. Nyt rupesin pelkäämään mustaa joulua, koska pääministeri Matti Vanhanen sanoi, ettei Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulos ole täydellinen.

keskiviikko, 16. joulukuuta 2009

Suuri arvojohtaja puhuu


Suuri ja rakas arvojohtajamme on matkustanut Kööpenhaminaan ilmastokokoukseen pitämään Suomen puheenvuoron. Sain kunnian olla hänen puheenkirjoittajanaan. Niipä julkaisen hänen korkea-arvoisuutensa puheenvuoron lyhennettynä jo etukäteen.

Hänen korkea-arvoisuutensa kiittää erityisesti siitä, että suomalaiset saavat taas toimia maksumiehinä tässä tärkeässä asiassa. Hän kertoo iloitsevansa tästä yhdessä hänen korkea-arvoisuutensa hallituksen, hänen pääministerinsä Matti Vanhasen hallituksen kanssa.

Hänen korkea-arvoisuutensa on loppumattoman iloinen, että ilmastonmuutos antaa lopultakin mahdollisuuden vaihtaa Suomen tyhmä ja suvaitsematon kansa johonkin hienoon ja suvaitsevaan kansaan. Melkeinpä kaikki kansat ovat hienompia kuin Suomen kansa, kaikki somalit ja yleensä afrikkalaiset kansat ja jopa Romanian romanit.

Hänen korkea-arvoisuutensa korostaa, ettei ilmastonmuutosta pidä torjua lopullisesti. Sitä pitää torjua vain sen verran, että ilmasto Suomessa muuttuu afrikkalaiseksi, jotta afrikkalaiset viihtyisivät Suomessa.

Suomi tietenkin maksaa tämän kaiken.

Koko Suomen kansaa ei voida vaihtaa, vaan jäljelle on alkuperäisuomalaisista jätettävä työtätekevät ja veroa maksavat orjat.

Siinäpä oli suuren arvojohtajamme puhe noin lyhykäisyydessään. Olen pahoillani, jos tähän jäi joitakin kirjoitusvirheitä. Se johtuu siitä, että kirjoitan raporttianin Finnairin koneessa. Suuri arvojohtajamme ja hänen hallituksensa on muuten sitä mieltä, että Finnairin vuoroja on jätettävä sen verran jäljelle, että somalit voivat matkustaa Suomeen ja täältä lomille Somaliaan. Se on ilmaista, koska valtio tietenkin maksaa.

maanantai, 14. joulukuuta 2009

Viljanen vihaa suomalaisia

Kun äsken katsoin puoli yhdeksän uutisia, ainakin yksi uutinen kiinnitti mieltäni. Sisäministeriön kansliapäällikö Ritva Viljanen sanoo, että viharikokset ovat yleistyneet Suomessa.

Minä olen sitä  mieltä, että Ritva Viljanen vihaa suomalaisia.

En käsitä, miksi hän saa jatkaa virassaan.

Puristaa pussista saakka

Minun on silloin tällöin palattava Olavi Virtaan siitä yksinkertaisesta syystä, että hän on paras suomalainen laulaja, jonka tiedän.

Olavi Virta oli paitsi tango myös blues ja rock.

Oikeastaan Olavi Virta on universumin paras laulaja.

Youtubeen tulee jatkuvasti uusia Olavi Virran esityksiä.

Virran esitykset myös herättävät uusia ja uusia kommentteja. Paras viime aikoina näkemäni kommentti on hänen esityksestään Sä et kyyneltä nää:

- Tosi kova.
Puristaa pussista saakka.
Vastaa korkeushypyssä semmoset kaks ja puol metrii


En olisi osannut paremmin sanoa.

lauantai, 12. joulukuuta 2009

Somali, tule pyyhkimään pyllyäni

Nyt on valmistunut uusi vavahduttava tutkimus, jonka mukaan Somalia on maailman rasistisin maa.

Tutkimukseen haastateltiin kaikkia Suomessa asuvia somaleita. He kaikki vakuuttivat yksiselitteisesti joutuneensa muuttamaan Somaliasta pois nimenomaan siellä kokemansa valtavan rasismin vuoksi.

He olivat etäisesti kuulleet pohjoisesta ihannevaltiosta, jossa elämä on ilmaista ja kaikki ottavat tosissaan, rupeavat itkemään ja jakamaan rahaa, kun valittaa rasismista.

Samalla somalit ovat aivan ihastuksissaan, kun saavat tulla pelastamaan Suomea väestökadolta, uhkaavalta eläköitymiseltä ja hirveältä työvoimapulalta sekä tuomaan tänne, mikäli vain mahdollista, yhä enemmän suvaitsevaisuutta ja kansojen välistä yhteisymmärrystä.

Somaleita ilahduttaa erityisesti ajatus, että he voivat toimia jokaisen vanhenevan suomalaisen henkilökohtaisena pyllynpyyhkijänä.

Minäkin olen iloinen, että saan kohta oman pyllynpyyhkijän. Teen valintani tästä joukosta.
 
Tietenkin odotan vielä parempia tarjouksia ennen kuin teen lopullisen valintani.

perjantai, 11. joulukuuta 2009

Jäänkö vaille vastausta?

Olen yllättynyt. Olen lähettänyt entisille pomoilleni Tuomas Harpfille ja Jouko Hoville sähköpostitse kyselyn jo monta päivää sitten, ainakin pari viikkoa sitten, enkä ole vieläkään saanut mitään vastausta.


Kysely on tässä:

Hei!
Olen laatimassa jotain hieman tavanomaista blogimerkintää laajempaa kirjoitusta  tai ainakin lukuisia lyhyitä blogimerkintöjä demarilehdistön vaiheista ja valheista. Vaikka näillä blogimerkinnöillä ei heti olisikaan laajaa lukijakuntaa, ne ainakin jäävät historiaan, ja kenties vuosien kuluessa ne saavat hyvinkin laajan lukijakunnan.
Pohjaudun paljolti omiin muistoihini. Lisäksi olisi mielenkiintoista saada kysymyksiin vastauksia henkilöiltä, jotka ovat olleet mukana ideoiden kehittelijöinä, päättäjinä ja toteuttajina.

Niinpä esitän Sinulle aluksi pari kysymystä.

1)      Kun olit keskeisesti perustamassa UP-uutispalvelua 1980-luvun loppupuolella, mitkä olivat tavoitteesi silloin?
2)      Millä keinoin pääsit näihin tavoitteisiin?
3 )   Jäikö jotain saavuttamatta, ja jos niin mitä?
4)      Oletko nyt tyytyväinen?
5)      Mitkä ovat tavoitteesi  jatkossa?

Kunnioittaen
Tapio Tuuri

PS. Toivon tietysti, että vastaat vapaamuotoisesti luovuuttasi soveltaen. Pidätän oikeudet itselläni laatia ja julkaista blogimerkintäni minuutti sen jälkeen ilman tarkistusoikeutta, kun olen saanut vastauksesi tai jäänyt sitä ilman.


http://tuuritapio.blogspot.com/2009/11/jarisyttava-ilta.html

Ks. Pari viimeistä kommenttia

Jakelu: Harpf, Hovi

Pettäkää Elisaa!

Tänään annan tärkeän neuvon. Jos teillä vielä on sopimus Elisan kanssa, niin pettäkää, hylätkää ja jättäkää.

Pettäkää Elisaa niin paljon kuin mahdollista. Pettäkää Elisaa joka käänteessä.

Jos DNA-setä soittaa teille, tehkää heti sopimus. On ihan turha kuunnnella sedän pitkiä myyntipuheita. Niistä pääsee eroon, kun sanoo nopeasti: tehdään sopimus.

Elisa haluaa eroon meistä pienistä ihmisistä, meistä pienistä kännykän käyttäjistä, jotka lähetämme vain muutaman tekstiviestin silloin tällöin.

Elisa saa mennä.

torstai, 10. joulukuuta 2009

Unenomaista

Heräsin äsken unesta ja mietin, pitäisikö kansa täällä vaihtaa.

Muistin meidän kaikkia ihania hetkiämme. Vaikka olenkin mies, voin tunnustaa, että hetket kanssasi saivat minut elämään.

Ajattelen Sinua aina, aamulla herätessäni, päivällä joka hetki, illalla miettiessäni ja yöllä kusella käydessäni. Milloin en ajattelisi Sinua?

Olet mielessäni joka hetki. Kun ajattelen talvisotaa, näen Sinut ilmatorjuntalakissa

Kun ajattelen jatkosotaa, näen Sinut sotilaiden tukena.

Olet ollut aina tukenani. En ole sitä vain oivaltanut. Olet oikea kunnon suomalainen nainen. Minulla seisoo jo.

Kansaa ei tarvitse täällä vaihtaa. Entisillä mennään ihan hyvin. 

Ehkä tätä ei pitäisi sanoa, mutta usein kävi niin, että kun minulla oli oikein julmetun kova ja paksu, Sinä sanoit, että ei nyt, lapset voivat herätä. 

Se kaikki on nyt liian myöhäistä. Nuoremmat saavat yritttää.

keskiviikko, 9. joulukuuta 2009

Uskottava pappi

Sukupuoltaan korjannut Imatran kirkkoherra luonnehtii ratkaisuaan kipeäksi.

Tällä kertaa on erittäin helppo uskoa papin sanaan.


Minuun koskee jo pelkkä ajatus, että minulta leikattaisiin munat ja vehkeet irti.

Uskon, että sama kipeä tunne on kaikilla miehillä.

Minua hirvittää myös ajatus, että minun täytyy ennen pitkää leikkauttaa nuoret kollini. Kisuparat puuhailevat ja leikkivät hyvin viattomina ja iloisina aavistamatta, mikä niitä odottaa.

Ihmettelen, miksi seurakuntalaiset eroavat näin uskottavan papin seurakunnasta.

tiistai, 8. joulukuuta 2009

Tiger ja Paul miesasialla


Tiger Woods ja Paul Anka toimivat eri aloilla, mutta he ovat tehneet saman virheen. He ovat ottaneet ruotsalaisen vaimon. 

Ruotsalainen nainen on varmaan vielä pahempi kuin suomalainen.

Kokenut puhuu: "Paul Anka konsertoi elokuussa Finlandia-talolla. Loppuunmyydyssä konserttisalissa yleisö istui jo valmiina paikoillaan. Hetki ennen kuin shown oli tarkoitus alkaa ovet aukenivat vielä kerran ja portieerit päästivät sisään viimeiset tulijat. Saliin asteli noin kaksimetrinen, pronssinvärinen, jänteikäs ja suonikas olento. Hänellä oli kullanvaaleat pitkät hiukset, kultaiset sandaalit, valkoinen lyhyt leninki ja käsipuolessa kaksimetrinen viiksekäs escort.

Nopean analyysin suoritettuani oletin kyseessä olevan parhaimman näköinen transvestiitti mitä olin ikinä nähnyt. Hämmästykseni oli melkoinen kun konsertin ollessa jo hyvässä vauhdissa taiteilija Anka esitteli "transvestiitin" uutena vaimonaan.

Kotona googlesta löysin tiedon että Paul Anka oli tosiaan vanhoilla päivillään seonnut ja eronnut 1960-alussa solmitusta avioliitostaan naidakseen itseään parikymmentä vuotta nuoremman entisen Miss Ruotsin.

Konsertin aikana Paul Anka esitti rakastuneen koulupojan elkein lemmenlurituksiaan ja ruotsalainen 38 vuotias * Anna Anka hymyili hänelle takaisin eturivistä. Ennustin jo silloin liitolle lyhyttä jatkoa."

Jos minä olisin Tiger Woods, en varmasti olisi tyytynyt yhteen Elin  Nordegreniin. Ei hänessä ole tarpeeksi yhdelle miehelle.

En olisi tiikerinä tyytytynyt tähänkään, mutta pari kertaa olisi ollut mukava kokeilla.

Mistä näitä skandaaleja oikein tulee? Mies tekee mitä osaa ja mitä miehen kuuluu. Mies tekee joskus virheitäkin. Kannattaako siitä juttua repiä?

Minä pidän Tigeriä ja Paulia eräänlaisina edusmiehinäni. He ovat tehneet sen, mikä minulta on jäänyt tekemättä muun muassa kuuluisuuden, rikkauden ja sopivan ihonvärin puutteen vuoksi.

Minä ihailen nykyään vain jokea. 


JK. No niin, juuri kun olin heittänyt toivoni, Kille tuli tähän tietokoneen päälle istumaan ja rupesi pesemään vieraita varten.
 
Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, saan kohta naisvieraita. Kille on erehtymätön. Millaiseen liemeen vielä joudunkaan?

Maksamatta paras

Tällainen avioliitto minullakin oli. Loppua en uskalla edes kuvitella, koska sen näkemisestä pitäisi maksaa.

Ja minähän en sellaista edes katsoisi

maanantai, 7. joulukuuta 2009

Missä olivat varsinaiset arvovieraat?


Itsenäisyyspäivä oli ja meni. Katsoin vastoin tapojani tv:stä varsin tarkoin juhlavastaanottoa Linnasta. Halusin nähdä, miten lämpimän vastaanoton Suuri Arvojohtajamme antaa todellisille arvovieraille, jotka ovat tuoneet Suomeen innovaatioita ja torjuneet sisäsiittoisuutta.

En nähnyt heistä vilahdustakaan. Olen katsellut tarkoin Hesarin kuvia Linnan juhlista varmana siitä, että Todelliset Arvovieraat ovat Hesarissa hyvin esillä. Tuloksena on tyhjää. Ei mitään.

Jossain on nyt mätää. Missä Khord Chehab ja Ali Qassim viettivät itsenäisyyspäiväillan. Oliko heillä tärkeämpää tekemistä kuin Linnan juhlat?

Täällä nyt kaikki kyselevät, missä olivat varsinaiset arvovieraat.

lauantai, 5. joulukuuta 2009

Vaistoan suuren vaaran

 
Maa jäätyi itsenäisyyspäivän aattona, kun vaistosin suuren vaaran. Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi ja Tarja Halonen pyrkii kenties YK:n pääsihteeriksi.

Miten kalliiksi tämä mahtaa Suomelle tullakaan?

Kuinka suurelle hyysättävien armeijalle pitää avata rajat?

Miten monta diktaattorin persettä pitää nuolla?

Pelkään, että Halosella ei ole mitään rajaa.

perjantai, 4. joulukuuta 2009

Nemo sai kissalta turpaan

Nemo on vanhempi poikamieshauva, vaikka näyttääkin tytöltä.

Nemo tuli äsken tänne vieraisille ja sai heti turpaansa Söpöltä, ruskealta kissanpennulta. Jalkalamppukin kaatui samassa rytäkässä.

Tarkistin Nemon silmät ja kuonon. Se ei näytä saaneen mitään vammoja. Nemo ajoi Söpön ensin sohvan alle, mutta Söpö ei antanutkaan periksi, vaan päätti näyttää, mistä kissa pissii.

Kehoitin Nemoa istuskelemaan kiltisti nojatuolissa ja jättämään kissat rauhaan. Söpöstä paljastui uusia piirteitä. Se on kova puolustautumaan. Odotan siltä paljon.

torstai, 3. joulukuuta 2009

Voi Allahi sentään


Talvi on vaihteeksi saapunut ainakin pariksi päivää. Uskoni ilmastonmuutokseen pysyy vahvana.

En usein katso A-studiota, koska se antaa ajastaan jälkeen jäänyttä tietoa. Tänään erehdyin katsomaan sitä, ja talvinen sää näyttää nyt entistäkin harmaammalta.

A-studio jankutti vanhaa tietoa, että Jutta Urpilaisella menee jotenkin huonosti. Jutalla menee nykyään loistavasti. Demareiden puoluekokous huutaa hänet uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi ensi keväänä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saamme äänestää pääministeriehdokkaasta. Jos äänestämme demareita oikein kiltisti, Jutasta tulee Suomen pääministeri. Minä olen tämän kertonut jo aikoja sitten

Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, ettei demareilla ole ketään parempaakaan kuin Jutta, eivätkä he ole niin hulluja, että valitsisivat jonkun huonomman kuin Jutta.

Sitten A-studio vänkytti, että jotkut suomalaiset vastustavat naapurustoonsa perustettavaa vastaanottokeskusta tai siis yleensä naapurustoon muuttavia ihania varsinaisia mamuja, oikein kunnon musulmaaneja. Tämäkin on aivan vanhaa tietoa. Meidän pitäjässä ei enää kukaan vastusta suurelle somaliperheelle luovutettavaa loistoasuntoa. Olen pitänyt siitä huolen. Kaikki suvaitsemattomat on sijoitettu suvaitsemattomien loppusijoitusyksikköön.

A-studion lopulla eräs rakastettava imaami istuskeli lattialla, hän oli eri imaami kuin se lapsia avioliittoon vihkivä imaami, ja kertoili, että suomalaisilla on vielä tietämättömyydestä johtuvia harhaluuloja islamia kohtaan.

Voi Allahi sentään, kyllä tietämättömyydestä johtuvat harhaluulot häviävät, kun teemme islamista ainoan sallitun uskonnon Suomessa. Silloin kaikki harhaluulot häviävät ja saamme islamista oikeaa tietoa. En käsitä, miksi imaami ei tätä ainoaa oikeaa ratkaisua ehdottanut. Se johtuu varmaankin siitä, että hän esiintyi ajastaan jälkeen jääneessä A-studiossa, eikä viitsinyt esittää oikeaa loppuratkaisua.

Minareettiosuuden oli ilmeisesti toimittanut somalitoimittaja, koska hän puhui hieman huonoa suomea. Hän muun muassa puhui mineriiteistä. Mineriitit ovat valkoisia levyjä, joilla vuorattiin varsinkin 1950-luvulla omakotitalojen ulkoseiniä. Somalitoimittaja ei varmaankaan tarkoittanut, että minareerit vuorattaisiin mineriiteillä.

Monikulttuuristuminen kuitenkin uudistaa myös suomen kieltä. Se on vääjäämätöntä. Kohta me kaikki ymmärrämme, että mineriitti tarkoittaa sitä korkeaa tornia, josta me muslimit kailotamme rukouskutsujamme. Tässä A-studio on ajan tasalla.

keskiviikko, 2. joulukuuta 2009

Vanhat, viisaat silmät


Jos joskus kuvittelen oivaltaneeni jotain, katson näitä vanhoja, viisaita silmiä.

Silloin ymmärrän, että voin oivaltaa vielä paljon lisää.

Minun viisauteni aika on vasta koittamassa.

tiistai, 1. joulukuuta 2009

Maanpetoksellista joulukuuta


Nyt on jo joulukuu, mutta eipä ilma näytä kovin jouluiselta.

Syynä on tietysti ilmastonmuutos. Onneksi Suomi maksaa. Olen sekaisin luvuista. Muistaakseni ilmastonmuutoksen torjunta maksaa 7 000 miljardia. En tiedä, mitä valuuttaa, mutta Suomi maksaa.

Jouluna täytyy uskoa johonkin. Uskokaamme ilmastonmuutokseen. Se ei ole huijausta.

Kööpenhaminassa voi murtua uusi Berliinin muuri. Suuri Arvojohtajamme käy siellä lupaamassa rahat. Oras ja Kasvi takaavat. Kööpenhamina on taas kuin ennen. Saamme valkean joulun. Ei nouse kukka jään, lumen alta. Ei pääty murheet onnettomalta.


Siirryn kepeämpiin asioihin, mutta pysyn maanpetosasioissa. Olen lukenut Jukka Seppisen kirjaa Hitler, Stalin ja Suomi. Järkytyin, kun Juho Kusti Paasikivi paljastui maanpetturiksi.

Seppinen kirjoittaa Paasikiven tienneen etukäteen keväällä 1944, että Neuvostoliitto aloittaa kohta suurhyökkäyksen. Paasikivi ei kuitenkaan varoittanut siitä ylipäällikkö Mannerheimia.

Syynä oli Seppisen mukaan se, että Paasikivi halusi säilyttää diktaattori Josif Stalinin luottamuksen ja päästä Stalinin tuella Suomen johtoon sodan jälkeen.

Tämä on hirmuista. Olen pohtinut, paljonko Suomi olisi säästänyt ihmisuhreja ja verta, jos Paasikivi olisi varoittanut hyökkäyksestä.

Olen maannut pari yötä valveilla ja miettinyt, kumpi on enemmän sekaisin, minä vai Seppinen.

Seppisellä on kyllä parempi koulutus.

Alan seuraavaksi lukea Timo Vihavaisen kirjaa Länsimaiden tuho. Millaisia maanpettureita siitä mahtaa paljastua?