Palaisinko vanhan median käyttäjäksi?

Pomo on suhtautunut rauhallisesti, vaikka isänpäivänä ei ole mitään vilskettä ollutkaan.

Minullekaan ei ole ilmoittautunut sellaisia lapsia, joista en ennen tiennyt. Olen pohtinut suhdettani perinteiseen, vanhanaikaiseen mediaan.

Olin teiniästä ikämieheksi perinteisen median suurkuluttaja. Se tekee nelisenkymmentä vuotta. Ahmin päivittäin kaikki maan merkittävimmät sanomalehdet. Televisiosta en jättänyt katsomatta uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Radio oli aina auki. Myös kansainvälisten tv-kanavien uutiset tulivat minulle tutuiksi: CNN, BBC Wordl, Al-Jazeera enklanniksi.

Muutama vuosi sitten panit kaikki vanhat toosat kiinni. En tilaa ainoatakaan lehteä. Minua puistattaa, kun minun täytyy koskea johonkin lehteen sytytellessäni valkeaa uuniin. Vältän katsomasta tv:stä uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Radio on aina kiinni.

Luen ja katson kaiken netistä. Lisäksi luen kirjoja. Valikoin tv-ohjelmatiedoista, mitä katson olohuoneessa kököttävästä tv-vastaanottimesta. Valintani osuu elokuviin ja joihinkin tv-sarjoihin.

Joskus avaan hajamielisesti television tarkistamatta etukäteen, mitä sieltä tulee. Tänä syksynä olen tehnyt niin kolme, ehkä neljä kertaa. Parilla ensimmäisellä kerralla aiheena oli kirkko ja homot. Seurasin muutamia kymmeniä sekunteja ja jotenkin pääsin siihen käsitykseen, että evankelisluterilainen kirkko suhtautuu vanhoillisesti homoihin.

Eräänä aamuna heräillessäni öisten kirjan lukuhetkien jälkeen sohvalta joskus kuuden jälkeen otin puoliunessa kaukosäätimen käteeni ja napsautin tv:n auki. Silloin oli menossa esinahka-asia. Seurasin sitä ehkä 15 sekuntia. Sain jotenkin sen vaikutelman, että poikien ympärileikkaus on hyvä asia. Ja kai tyttöjenkin.

Eilen illalla katselin MTV3:lta elokuvaa Master and Commander: Maailman laidalla. Mainostauolla vaihtelin kanavia ja osuin Nelosen myöhäisuutisiin. Siellä haastateltiin Suomen islamilaisen yhdyskunnan uutta imaamia Anas Hajjaria.

Haastattelun sävy oli hyvin ystävällinen. Sitä voi kutsua myös lipeväksi ja matelevaksi. Makuasia.

Anas Hajjar toivoo, että ennakkoluulot muslimeita kohtaan vähenevät. Hän on huolissaan Suomessa kasvaneesta maahanmuuttokriittisyydestä tai -vastaisuudesta. Uutisessa käytettiin molempia sanoja. Anas Hajjar kummastelee myös suomalaista homokeskustelua.

Pääsin jotenkin siihen käsitykseen, että kaikki kielteiset käsitykset islamista ovat ennakkoluuloja, kun taas myönteiset käsitykset islamista perustuvat tosiasioihin tai ovat ainakin suositeltavia käsityksiä. Uutisesta saattoi saada myös sen käsityksen, että Hajjar kohteliaasti oudoksuu evankelisluterilaisen kirkon homovastaisuutta, kun kaikki eivät siellä vieläkään hyväksy homoja.

Sitten palasin taas 1800-luvun alun meritaisteluihin Iso-Britannian ja Napoleonin Ranskan välillä.

Tänään olen miettinyt, palaisinko vanhoihin tottumuksiini median käyttäjänä. Tilaisinko taas Helsingin Sanomat kotiin kannettuna? Kävisinkö kirjastossa säännöllisesti lukemassa Uutispäivä Demarin, Kansan Uutiset, Suomenmaan, Vihreän Langan, tärkeimmät maakuntalehdet sekä ainakin Suomen Kuvalehden, Avun ja Seuran? Alkaisinko taas katsoa tv:stä kaikki uutis- ja ajankohtaisohjelmat? Pitäisinkö Ylen Radio Suomea taas aina auki?

Ehkä olen saanut aivan väärän ja ennakkoluuloisen, suorastaan suvaitsemattoman käsityksen monista aikamme ilmiöistä viime vuosina, kun olen visusti välttänyt käyttämästä perinteistä mediaa.

Neuvottelen tästä vielä Pomon kanssa.


JK. Perinteinen media on tietojeni mukaan uutterasti levittänyt tietoa, että Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Tätä tietoa en tosin saanut perinteisestä media, vaan modernista.