torstai, 2. joulukuuta 2010

Pomo hallitsee kaikki kielet

Pomo ja minä olemme viime päivinä pohtineet kieliasioita täällä peräkammarissani. Söpökin on ollut kuulolla silloin, kun se on hiirten pyydystämiseltä ehtinyt.

Eilen oli muuten erikoista katsella, kun Söpö pyöritteli saalishiirtään lumisella pihamaalla. Seisoskelin portailla, koska Söpö selvästi halusi osoittaa taitavuuttaan. Se heitteli vielä elävää hiirtä ilmaan ja katseli minua kysyvästi, olenko tyytyväinen näkemääni.

Minä säälittelin lähinnä hiirtä ja ajattelin, että sillä on varmasti kylmä. Pakkasta oli ainakin 15 astetta. Pohdiskelin, liikkuvatko hiiret tosiaan ulkosalla näinkin kovalla pakkasella niin, että kissa voi ne napata. Haluan ohimennen huomauttaa, etten tänä syksynä ole laittanut mitään tuholaismyrkkyjä talomme sisätiloihin. Silti minkäänlaista hiiren nakerrusta ei ole kuulunut mistään. Hiiret eivät jostain syystä halua tulla vierailulle, vaikka täällä on lämpöä ja ruokaa.

Niin, noista kieliasioista. Pomo ja minä emme katselleet pari iltaa sitten TV 2:n suurta Pakkoruotsi-iltaa. Olemme kuitenkin huomanneet blogeista ja keskustelupalstoilta, että aihe on ollut kovasti esillä. Siitä syystä mekin olemme kieliasioita pohdiskelleet.

Pomo on kertonut, ettei kielten oppiminen ole tuottanut sille koskaan mitään vaikeuksia. Se hallitsee kissojen kielen kaikki vivahteet. Ihmisten kielistä se osaa suomen ja ruotsin lisäksi venäjää, englantia, saksaa, ranskaa, arabiaa, somaliaa...luettelo on pitkä.

Söpö on huomauttanut, silloin kun on ehtinyt osallistua keskusteluun, että se käyttää paljolti kehonkieltä, hännän heilautuksia, vetoavaa katsetta sekä pieniä erisävyisiä äännähdyksiä. Erityisenä tehokeinona Söpö pitää sitä, kun se hieraisee turkkiaan ihmisen säärtä vasten. Silloin ihminen tietää, että nyt on tosi kysymyksessä. Ruoka on kupista loppunut.

Minä olen paljastanut, että vieraat kielet ovat aina olleet minulle aikamoista hepreaa ja että suomen kieltäkin osaan joltisesti vain kirjoittaa. Olen tunnustanut, että vapaamuotoisen puheen pitäminen suomen kielellä vaativan yleisön edessä saa polveni tutisemaan ja kieleni kangertelemaan, mikä on varmaan syynä siihen, etten tällä hetkellä ole tasavallan presidentti, enkä edes pääministeri.

Pomo on sanonut ymmärtävänsä, etteivät kaikki ihmiset opi monia kieliä, vaikka mahdollisimman monen kielen hallitsemisesta olisi tietenkin paljon hyötyä. Pomo on huomannut, että tavallinen perussuomalainen ( ei viittaa politiikkaan) ehkä oppii suomen kielen lisäksi auttavasti ymmärtämään ja jollain lailla mongertamaan yhtä vierasta kieltä.

- Menee ehkä vielä muutamia vuosikymmeniä ennen kuin arabia tai somalia on Suomen pääkieli. Siksi on viisainta, että kielirajoitteinen perussuomalainen opiskelee vieraana kielenä englantia. Se nyt kuitenkin on vielä toistaiseksi maailmankieli, sanoi Pomo.

- Ei tietenkään ole pahitteeksi hallita myös ruotsia edes sen verran, ettei eräs saa paniikkikohtausta, jos menee joskus Vaasassa käymään tuoretta silakkaa ostamaan, lisäsi Pomo katsellen minua merkitsevästi.

Pomo ja minä olemme blogeja lueskelemalla tulleet siihen tulokseen, että TV 2:n Pakkoruotsi-ilta oli aikamoinen fiasko suomenruotsalaisille, koska he paljastivat ylimielisyytensä suomenkielisiä kohtaan. Lisäksi suomenruotsalaisilla oli ilmeisesti ollut taipumuksena puhua paapattaa suomenkielisten päälle. Ohjelmasta oli kaiketi käynyt ilmi myös pohjimmainen syy RKP:n ja Astrid Thorsin joskus järjettömältäkin vaikuttavalle maahanmuuttomyönteisyydelle: saada lisävoimaa RKP:lle ja ruotsinkieliselle kansanosalle.

Minä olen salaa hykerrellyt, että Perussuomalaisten kannatus varmaan taas sai Pakkoruotsi-illasta uutta lisäpontta. Olen koettanut salata tyytyväisyyteni Pomolta, koska aistin, että se jotenkin halveksii persuja.

Pomo on kuitenkin myöntänyt, että suomenruotsalaisten itsetyytyväinen ylimielisyys voi kääntyä heitä vastaan.

- Ihmettelen usein, että monilta ihmisiltä puuttuu psykologinen taju, jopa sitä enemmän mitä sivistyneempinä he itseään pitävät, analysoi Pomo.

- Olisi opeteltava tietynlaista nöyryyttä, kun ajaa omaa asiaansa suomalaisten ihmisten joukossa. Ei saa paljastaa omaa erinomaisuuttaan ja kaikentietävyyttään, valisti Pomo.

- On näyteltävä vaatimatonta ja jopa hieman säälittävää hölmöä tilanteen mukaan. Sillä tavalla minä olen päässyt nykyiseen asemaani, päätti Pomo.

1 kommenttia:

Tom Kärnä kirjoitti...

Tajusin juuri, että voisin alkaa käyttää sinun kissojesi lausumia sähköpostieni allekirjoituksissa. Siis en virallisissa posteissa, vaan niissä mitä lähetän kavereille.