keskiviikko, 4. tammikuuta 2012

Mietteitä pressanvaaleista

Tuurinperällä ei vielä tänään näkynyt ainoatakaan presidentinvaalimainosta, vaikka niitä HS:n mukaan jo Helsingissä onkin. Lohdutukseksi väritin hieman tuota kuvaa presidentinvaalitunnelmiin sopivaksi. Kovin sininenhän tuosta tuli.

Hesassa Sauli Niinistö komeilee yhdessä Sari Essayahin ja Eva Biaudetin kanssa. Niinistöstä olen samaa mieltä kuin Jussi Halla-aho, ettei riitä, että osaa puhua matalalla äänellä hitaasti ja näyttää huolestuneelta. Sari Essayahistakin olisin saattanut olla samaa mieltä kuin Halla-aho, että hänellä on ollut esimerkiksi EU:n ongelmiin liittyen niin filosofisesti kuin substantiaalisestikin merkittävää sanottavaa.

Pidän Halla-ahon tavoin myös kummallisena, että "vapaamielinen" lehdistö, jolle mikään ei ole niin pyhää kuin uskonnollisten tunteiden loukkaamattomuus, pieksee niin Timo Soinia kuin Essayahiakin kuin vierasta sikaa juuri näiden uskonnollisten tunteiden vuoksi.

Tähän voisin toki lisätä, että "vapaamieliselle" lehdistölle pyhää on ainoastaan muslimien tunteiden loukkaamattomuus.

Sarin pisteitä kuitenkin vähensi silmissäni, kun olin lukenut, että hänenkin mielestään Suomen presidentin keskeisiin tehtäviin kuuluu naisten aseman parantaminen. No, ehkä Hesari valehtelee ja vetää mutkia suoriksi tapansa mukaan.

Kukaan ehdokkaista ei taida sanoa, että presidentin keskeisiin tehtäviin kuuluu miesten aseman parantaminen.

En näin jälkeenpäin ole oikein tyytyväinen käyttäymiseeni presidentinvaaleissa. Sain ensimmäisen kerran äänestää pressanvaaleissa vuonna 1978. Äänestin tietenkin Urho Kekkosen uudelleenvalinnan puolesta. Se meni pieleen, koska Kekkonen joutui aika nopeasti jättämään presidentin tehtävät sairauden vuoksi. Kun siihen aikaan seurasin televisiosta Kekkosen takertelevia puheita, niin jouduin jännittämään, pystyykö hän lukemaan puheensa loppuun.

8 kommenttia:

Omo Pomo kirjoitti...

Kekkosesta voidaan olla mitä mieltä tahansa,mutta hänen aikanaan ei Suomessa ollut rasismia.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Kekkosen aikana huolena oli alati lisääntynyt neuvostovastaisuus. Kun siitä riesasta päästiin eroon, tilalle tuli alati lisääntyvä rasismi.

Vasarahammer kirjoitti...

Niin tosiaan, vuoden 1974 vaalit jäivät järjestämättä, koska presidentti Kekkonen valittiin poikkeuslailla. Siksi Tapiokin pääsi vasta 1978 äänestämään.

Itse en päässyt tuolloin vielä uurnille, mutta muistan kyllä, että vain yksi vaihtoehto noissa vaaleissa oli oikea. Suurin skandaali tapahtui valitsijamiesäänestyksessä, kun yksi Urkin valitsijamies lipesi kristillisten Raino Westerholmin taakse.

Suurin syy, miksi nykyisellä presidentillä ei ole juurikaan valtaa, on Kekkonen, Kekkonen ja vielä kerran Kekkonen.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Joo, vuonna 1968 olin liian nuori äänestämään Kekkosta. Miksi silloin ei muuten laadittu poikkeuslakia, että alaikäisetkin saavat äänestää Kekkosta.

Isäni oli ollut Kekkosen kannattaja vuosina 1956 ja 1962, mutta vuonna 1968 hän ainakin uhkasi äänestää Matti Virkkusta. Meille tuli siitä erimielisyyksiä, koska minä olin kekkoslainen.

Vasarahammer kirjoitti...

Tuolla voi käydä kuuntelemassa "zombie-Kekkosen" viimeistä uudenvuodenpuhetta. Enää ei myötähäpeää voi tuntea.

Muistan itsekin pienenä koululaisena ihmetelleeni, miten niin suuri mies kuin Kekkonen voi puhua niin hitaasti ja takellellen.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Kekkosen uudenvuoden puheethan ruvettiin loppuaikoina nauhoittamaan etukäteen. Silti ne eivät oikein onnistuneet. En tiedä, kuinka monta uusintaottoa jouduttiin ottamaan, että niistä saatiin jotenkuten kelvollisia.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Joillakin elokuvaohjaajilla, esim. Stanley Kubrikilla on ollut tapana vaatia satojakin uusintaottoja. Tuskin Kekkosen uudenvuodenpuheesta sentään satoja uusintaottoja otettiin.

Vasarahammer kirjoitti...

Tuo nimenomainen video on kuvattu aika kaukaa. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut peittää pitkälle edenneen dementian vaikutuksia.