Isämme Tapio Tuuri nukkui pois 17.2.2015 Vaasan keskussairaalassa. Hän sai viettää viimeiset viikkonsa kotonaan Tuurinperällä läheisten, hoitajien, ystävien ja Pomo-kissansa kanssa. Isälle oli tärkeää saada olla loppuun asti kotona. Hän sanoi, että viimeisen viikon ehtii sitten viettää valkoisissa lakanoissa.
Hänen vakava sairautensa havaittiin lääkärikäynnin yhteydessä tammikuussa. Tauti eteni nopeasti ja oli havaittu myöhäisessä vaiheessa. Hänen voimansa hiipuivat hiljalleen. Viimeiset päivänsä hän vietti rauhallisena ja hyvässä hoidossa Vaasan keskussairaalassa. Me omaiset olimme viimeiseen asti hänen vierellään.
Kiitos kaikille isän ystäville ja blogin lukijoille. On ollut ilo katsoa hänen ottamiaan upeita kuvia ja nähdä niissä upeiden maisemien lisäksi monia ystäviä, jotka ovat käyneet häntä täällä Tuurinperällä tervehtimässä.
Soitteli tuuli jo kauan meille
suruviestiä hiljalleen,
katseli aikaa elämän Herra,
kutsui pois sairaan ja väsyneen.
Loppui tuska, tuli rauha,
uni kaunis ikuinen.
Kaipaamaan jäävät,
Tapion perhe, kissat ja ystävät.
Ps.Pomo voi olosuhteisiin nähden hyvin, vaikka sohvalla ei enää ole ystävää. Pomo saa viettää kissanpäiviänsä sisarenpoikansa Viirun ja sisarentyttärensä Täplän kanssa. Lomilla he tulevat aina yhdessä Tuurinperälle.
Pps. Tapion kirjoitukset ovat tallella, mutta tällä hetkellä poissa näkyvistä.
